Arvostellut: Mikko Kosonen, 6.joulukuu 2019

Laitearvostelu

Roccat Kain 200 Aimo

Pelin nimi:Roccat Kain 200 Aimo
Lajityyppi:Laitteet
Alusta:Laitteet
Kehittäjä/Julkaisija:Roccat
< >
Avaa pelin lisätiedot
Arvostelun Roccat Kain 200 Aimo kansikuva

Tätä nykyä Turtle Beachin omistuksessa oleva saksalainen Roccat on jälleen tuonut uusia tuotteita markkinoille. Tämänkertaisessa arvostelussa perehdymme yhteen kolmesta uudesta hiirimallista, joka kantaa nimeä Kain 200 Aimo. Roccat tarjoaa myös kahta halvempaa mallia, hiiret Kain 100 ja Kain 120.

Aivan aluksi, listataanpa Kain 200 Aimon tarkat tiedot:

– Optinen ROCCAT® Owl-Eye -sensori, 16000 dpi
– PixArt PMW3335
– Säädettävä nostokorkeus
– 40 G:n kiihtyvyys
– 400 ips:n enimmäisnopeus
– Hiiren kiihdytys: ei
– Angle snapping: on/off

– 1000 Hz:n lähetystaajuus
– 8051 based MCU 36MHz
– 1.8 m:n micro USB – USB -kaapeli
– Langallinen ja langaton yhdistelmähiiri
– 2.4 GHz:n langaton tiedonsiirto
– 1000 mAh:n sisäänrakennettu ladattava Li-Ion-akku
– 512 kB:n sisäinen muisti
– Sis. Omron®-kytkimet
– ROCCAT® Easy-Shift[+]™ -teknologia
– ROCCAT® Swarm -ohjelmistopaketti
– AIMO-valaistus

– Järjestelmävaatimukset: USB 2.0 portti
– Käyttöjärjestelmä: Windows 10, Windows 7 tai Windows 8

Kuten hiiren ominaisuuslistasta käy ilmi, käyttää Kain 200 hyväkseen tuttua, Roccatin uutta ja äärimmäisen tarkkaa Owl-Eye sensoria, joka tälläkin kertaa mahdollistaa DPI:n noston aina sinne 16 000:een asti.

Esimerkkinä halvimmassa, Kain 100 mallissa DPI yltää maksimissaan vain 8500:aan asti ja hiiri on mallia langallinen. Halvimman ja kalleimman Kainin välillä hintaeroa onkin noin viisikymmentä euroa, Kain 200 mallin maksaessa hieman päälle sata euroa, joten on hyvä että eroakin löytyy. Painonsa osalta langaton Kain 200 on parisenkymmentä grammaa pikkuveljiään painavampi.

Muotoilultaan Roccat sanoo tehneensä jopa parin vuoden tutkimustyöt ja testaukset, jotta Kain -mallin hiiristä on saatu samaan aikaan ergonominen, mutta samaan aikaan muotoilultaan sellainen, että se ei häiritse olemuksellaan. Kieltämättä Kain-hiiret muistuttavatkin muotoilultaan paljon enemmän vanhoja 90-luvun ja 2000-luvun alun perushiiriä, kuin nykyajan supermuotoiltuja, sormikoloillakin varustettuja hiiriä.

Haluaako kukaan oikeasti kuitenkaan enää sellaisia?

Menneen ajan muotoilua

Kain 200 mallin pelkistetty muotoilu ajaa sinänsä asiansa, mutta yhdistettynä hiiren kauttaaltaan kestävän ja likaa hylkivän pinnoitukseen kanssa se tuntuu vääjäämättä paikoitellen turhan liukkaalta – täysin miellyttävää otetta ei aina meinaa saada ellei käsi ole hiestä kostea tai muuten vain nihkeä. Kuivalla kämmenellä ote kuitenkin aina hieman lipsuu hiiren päältä, eikä sitä peukaloa tai nimetöntäkään pääse laittamaan minkäänlaiseen kuoppaan hiiriotetta tukemaan.

Jokseenkin hassusti Roccatin halvimmassa Kain 100 mallin hiiressä on erilainen, karhea ja teksturoitu kuminen sivupinnoitus molemmin puolin, joka siis Kain 120 ja 200 malleista uupuu. Sanalla sanoen Kain 100 tarjoaa aika varmasti parempaa pitoa – ei välttämättä likaa hylkivää sellaista, mutta kyllä allekirjoittanut valitsisi mieluummin hieman helpoimmin likaantuvat sivut ja hyvän pidon.

Ihan vertailun vuoksi mainitsisin vielä, että Roccatin hiiristä langaton Roccat Leadr muistuttaa luisuvan pitonsa osalta uutta Kain 200 hiirtä: välillä ote meinaa hieman lipsahdella ja molemmat Kain 200 sekä Leadr ovat hiirinä sen verran korkeita että leveähköjä, minkä vuoksi kunnollista otetta ei kaikista tilanteissa meinaa saada. Leadr-hiiren etu on kuitenkin modernissa muotoilussa, joka vähentää otteen lipsumista.

Tähän väliin onkin mainostettava vielä lisäksi Kone Pure Owl-Eye hiirtä. Pure on hieman pienemmän kokonsa, sekä hyvän muotoilunsa sekä kapeampien linjojensa aika lailla Leadr-hiiren ja Kain 200 mallin vastakohta. Ei-niin-liukkaan pintansa ansiosta se onkin ollut jo jonkin aikaa allekirjoittaneen suosikkihiiri mitä hyvään, pitävään tuntumaan tulee. Sen saa lähestulkoon upotettua normaalikokoisen kämmenen mukavaan syleilyyn.

Sanoisinkin, että Kain 200 ei onnistu pidon osalta viemään valtikkaa Kone Purelta.

Nappuloidensa osalta Kain 200 ei myöskään yritä kilpailla mitenkään hurjasti. 10-nappulaisen Leadr-monsteri on varmastikin Roccatin kärkeä, eikä myöskään seitsennappulainen Kone Pure jää paljoa jälkeen kanssa.

Kain 200 pitää sisällään kuusi nappulaa, kun hiirenkorvat, rulla sekä DPI-nappula lasketaan mukaan. Hiiren vasemmalta sivulta löytyvät kaksi lisäpainiketta sen sijaan ovat mukavan isokokoiset ja niitä olikin omasta mielestäni hieman kivempi ja tarkempi painella, kuin Kone Puren tai Leadr-hiiren vastaavia. Luonnollisesti nappuloiden vähyyttä voidaan paikata Roccatin Swarm-ohjelmiston easyshift[+] -ominaisuudella, jonka avulla voidaan hiiren nappulayhdistelmiä käyttäen luoda ”uusia” hiiren toimintopainikkeita.

Pysyy hereillä pidempäänkin

Kain 200 hiiren langattomuus tarjoaa luonnollisesti enemmän vapautta langalliseen hiireen verrattuna. Hiirtä voi käyttää myös langallisenakin mallina, jos hiiri kytketään donglen micro-USB -johtoon kiinni. Pituutta mukana tulevalla johdolla on 1.8 metriä, joka antaa varsin riittävästi pelivaraa.

Akun hiipumista ei kuitenkaan tarvitse juurikaan pelätä, sillä hiiren sanotaan jaksavan yhdellä latauksella jopa viisikymmentä tuntia – kuitenkin, mikäli valaistus on jatkuvassa käytössä, on akunkesto ”vain” 35 tuntia.

Totta kai pelihiiren hienot RGB-valaistukset on oltava vilkkumassa, kun sellaista on kerran tarjolla, joten hiiren keskimääräinen akkukesto on se mainittu alhaisempi lukema. Omalla kohdallani en joutunut hiirtä lataamaan kertaakaan, kun sitä muutaman päivän melko ahkerasti arvostelun aikana käytin, joten ainakin 35 tuntia on helppo uskoa. Hiiri menee myös kätevästi virransäästötilaan ja sammuttaa valonsa, kun sitä ei pidemmän ajan jälkeen käytetä. Hiiren on/off -kytkimen painelua ei siis tarvitse harrastaa.

Mitä hiiren USB-porttiin kytkettävään dongleen tulee, on se kamalan pienikokoinen. Toki huomaamaton on aina mukavampi, mutta mikäli hiirtä kuljettelee paikasta toiseen, voi dongle helposti hukkua, eikä hiiren pohjasta löydy sille mitään säilytyspaikkaa. Toki donglen voi tökätä vaikka latauspalikan USB-porttiin, jolloin donglea on vähän helpompi pitää silmällä.

Kain-sarjan hiirten kenties hienoin ominaisuus on sen kaikista kolmesta mallista löytyvät Titan Click -kytkimet, joka mahdollistaa muita hiiriä nopeamman klikkaamisen. Klikkaat samaan aikaan toisen pelaajan kanssa tai vaikka vain toisella hiirellä kotonasi, mutta Kain 200 rekisteröi klikkauksen 16 millisekuntia aiemmin kuin muut. Tämä antaa pientä etulyöntiasemaa etenkin nettipeleissä, tarkemmin; puolen framen verran.

Parven luokse

Tuttuun tapaan Kain 200 asentuu kätevästi ja näppärästi osaksi Roccat Swarm-ohjelmistoa. Kun tietokone tunnistaa hiiren, tarjoaa Swarm ohjelmapäivitystä, sekä uusinta firmwareakin hiirelle.

Ensin piti päivittää dongle ja sen jälkeen hiiri. Prosessi oli aiempiin Roccatin laitteisiin verrattuna jokseenkin sekava – ohjelmisto ei suostunut päivittämään erikseen donglea, vaikka kuinka yritti. Muutenkin ennen päivitystä piti lopulta klikata kummallisesti ”palauta” nappulaa, joka asensi sen viimeisimmän firmwaren paikalleen. Kenties kyseessä on suomennosvirhe tai muuten vain jokin outous. Päivitys kuitenkin meni lopulta perille.

Swarmista voidaan säätää DPI-asetusten sekä easyshift[+] -komentojen ohella muun muassa valaistusasetuksia. Kain 200 tukee Roccatin Aimo-valaistusjärjestelmää ja tämä oli ensimmäinen kerta, kun allekirjoittanut pääsi tätä käytännössä testaamaan, koska arvostelemani Khan Aimo 7.1 kuulokkeet tukivat niin ikään samaa valaistusta. Käytännössähän kyseessä ei ole mikään muu kuin keskenään synkronisoiva valaistus: toisin sanoen, laitteet mukailevat vilkkuvien väriensä osalta toisiaan ja saavat kokonaisuuden vaikuttamaan yhdeltä yhtenäiseltä perheeltä – etenkin jos käytössä olisi hiiren lisäksi Aimoa tukeva näppäimistökin.

Loppusanat

Kokonaisuutena Roccat Kain 200 on asiansa ajava pelihiiri, josta löytyy kehuttavaa: tuttu hyvä 16 000 DPI sekä uudet Titan Click -kytkimet mahdollistavat äärimmäisen tarkkaa ja nopeaa pelaamista. Langattomasti pelatessa akusta lähtee irti ainakin pari vuorokautta tehokasta peliaikaa, valmistajan mukaan 35 tuntia RGB-valaistuksen kanssa. Langattomuuden takaaavan donglen kanssa saa olla tarkkana, ettei pieni kaveri pääse hukkumaan.

Muotoilultaan Kain 200 on hyvin pelkistetty olemukseltaan, joka varmasti jakaa mielipiteitä. Sen muotoilu ajaa asiansa, mutta yhdistettynä liukkaaseen, likaa hylkivään pinnoitukseen on muotoilemattomuus välillä ongelmallista, koska hiirestä ei aina saa halutunlaista otetta. Yli sadan euron hintalapullaan se saakin miettimään, josko jompi kumpi halvemmista, langallisista Kain-malleista olisi varteenotettavampi vaihtoehto.

Yhteenveto

Keskivertotasoa parempi

Hyvää

  • - Tarkka ja nopea hiiri
  • - Isot sivunappulat
  • - Erittäin hyvä akkukesto
  • - Voidaan käyttää langallisestikin
  • - Aimo-valaistus

Huonoa

  • - Hiiren pinnoitus on liukkaan oloinen
  • - Pelkistetty muotoilu ei välttämättä kaikkia miellytä
  • - Pieni dongle voi hukkua helposti
  • - Langattomuus ja lisä-DPI:t maksavat isosti