Shenmue oli vuosituhannen vaihteessa yksi häkellyttävimmistä pelikokemuksista, joka sai monen Sega Dreamcastin omistajan raapimaan päätään. Se esitti lukuisia uudistuksia kaavoihin kangistuneeseen seikkailupeligenreen, kuten ensimmäiset ”quick-time eventit”. Shenmuen maailma oli hengittävä koneisto, jossa riitti kaikkea pientä turhaa tekemistä. Sitä voisikin pitää jokaisen avoimen maailman pelin isoisänä, vaikka toki muitakin virityksiä tuolloin oli. Tämän lisäksi Shenmue oli kaunis kuin yozakura, kirsikkapuiden yökukinto lämpimänä kevätyönä.
Käännöksen tehnyt piskuinen brittiläinen pelifirma, nimeltään D3t Ltd., tuskin on kenellekään tuttu, sillä kyseessä on periaatteessa urakkaduunareista koostuva poppoo. Tämä onkin ollut aika jännän hätäinen ratkaisu Segalta, joka kehitti alkuperäiset Shenmuet. Kaikki kovat paukut on selkeästi laitettu ensi vuoden Shenmue III:n, joka toteutuu onnistuneen Kickstarter-kampanjoinnin takia.
Periaatteessa se on aivan se ja sama kuka kehittäjänä on ollut, mutta kun käteen on lyöty vain lähdekoodi ilman sen kummempia oikeuksia, ei voi odottaa suuria muutoksia alkuperäisiin painoksiin nähden. Tämä on vähän kaksipiippuinen juttu, sillä tavallaan se on hyvä olla uskollinen lähteelle, mutta paranneltavaa olisi silti ollut. Grafiikka on saatu nostettua hd-tasoiseksi, mutta reaaliajassa renderöidyt videot pysyvät 4:3 kuvasuhteessaan, syystä tai toisesta. Äänimaailmakin on kuin Jacques Custeaun syvien merten seikkailuista, aivan kuin dialogi käytäisiin seinien läpi. Uutuuksena mainostetaan modernia pc-lle sopivaa käyttöliittymää, joka ei kuitenkaan mikään erikoinen temppu ole, saatikaan mainostamisen arvoinen asia. Bonuksena koodiin on lyöty bugi, joka pakottaa molemmissa Shenmue peleissä pelaajan asettamaan juoksunapin uudelleen, sillä tämä ei muuten oletuksena toimi. Ryu liikkuu muutenkin kankeasti, eli kontrollit ovat pysyneet muuttumattomina. Tämä liikkumisen tahmaisuus voi olla suurin rasite niille pelaajille, jotka eivät ole tutustuneet 20 vuoden takaisiin 3d-peleihin tai Shenmueen.
On siis hyvin selvää, että Shenmue I & II on käännetty pelkästään nostalgiaa hakevia pelaajia ajatellen ja mahdollisesti myös niitä, jotka eivät koskaan saaneet kokea Shenmuen tarinaa. Juoni sijoittuu 1980-luvun loppupuolelle, Japaniin ja Kiinaan. Ryo palaa kotiinsa, jossa hän joutuu todistamaan isänsä murhaa. Lan Di niminen henkilö on perheen dojolla kyselemässä mystisen peilin perään. Ryon isä pakotetaan paljastamaan peilin olinpaikka ennen kuolemaansa. Ryo lähtee kostoretkelle, mutta hän joutuu keräämään lukuisia todisteita päästäkseen Lan Din jäljille. Shenmue II jatkaa tätä Ryon kostoretkeä Kiinan puolelle.
Shenmue I on huomattavasti hidastempoisempi jatko-osaan verrattaessa. Alku on hyvin pitkälti utelua ja muistiinpanojen kirjaamista. Nykypäivän standardeilla tällainen voi tuntua ärsyttävältä, mutta aikoinaan se oli ihmeellistä, suurimmaksi osaksi puhutun dialogin vuoksi. Nyt ensimmäistä kertaa on myös mahdollista vaihtaa ääniraita Japaniksi, joka onkin ehkä tervetullein uutuus, sillä englanninkielinen ääninäyttely on hieman kornin kuuloista. Ennen kuin tämä arvostelu lyötiin nettiin niin D3T onnistui korjaamaan dialogia vaivanneen vian, jossa englanninkieliset tekstit hävisivät ruudulta. Mukava huomata, että bugeja myös korjaillaan eikä pelkästään lisäillä.
Taisteluita on kahdenlaisia. QTE-tyylisiä, joissa nappia täytyy painaa oikeaan aikaan ja Virtua Fighter-henkisiä mättöjä, joissa Ryon elämä osoitetaan vasemmassa alanurkassa pallukoiden muodossa. Ryon on mahdollista oppia uusia liikkeitä ja jopa pelissä etenemisen kannalta joitain liikkeitä on pakko oppia. Yleisellä tasolla taistelut on kuitenkin keskinkertaista huttua ja liiankin usein vihollisia tulee otettua vain riveleistä kiinni ja viskottua ympäriinsä. Mitään erikoista ei yksinkertaisesti kiinnosta lähteä kokeilemaan kun helpommallakin pääsee.
Shenmue II tuo heti alussa mielenkiintoisia ihmisiä Ryon ympärille ja nyt käytössä on kamera jolla voi ottaa ympäristöstä kuvia. Kuvien ottaminen on jopa suotavaa, sillä naamavärkeistä räpsityt polaroidit avaavat pelin valikossa pientä manga-herkkua. Maailma on muutenkin paljon eläväisempi ja hahmot mielenkiintoisempia. Tiedä sitten siitä, että oliko japanilainen pieni kylä 1980-luvulla ankeampi kuin hulinaa täynnä oleva Hong Kong. Toisaalta Shenmuen isä, Yu Suzuki, halusi peleistään ultra-realistisia. Tämä tarkoitti muun moassa sitä, että sää ei ollut pelkästään muuttuva, vaan se perustui tuon tietyn alueen saman aikakauden tietoihin.
Loppusana
Shenmue I & II on loistava pala historiaa, joka kuitenkin voi olla sopimaton nykypelaajille. Shenmueista nauttiminen vaatii monen asian kestämistä, kuten Ryon karkeaa liikkumista ja suttuista äänimaailmaa. Ehkä suurin ongelma on näiden kahden pelin elävä maailma, joka saattaa ajaa pelaajan tylsyyteen, sillä tietyt henkilöt ja tapahtumat ovat käynnissä vain tiettyinä aikoina. Minipelitkin kuten Space Harrier, tikanheitto ja trukkikilpailut pitävät mielenkiintoa yllä vain tietyn aikaa. Pelin ostoa harkitessa on siis muistettava se, että kyseessä ei ole mikään remastered-versio, vaan lähinnä emulaattori, joka valjastaa Shenmuet tietokoneen ohjaksiin. Shenmue on yksi kunnianhimoisimmista peliprojekteista koskaan ja oli hyvin valitettavaa, että sen ajan teknologia ei riittänyt toteuttamaan visiota koko loistossaan. Jäämme innolla odottamaan Shenmue III:sta.
