The Walking Dead -episodisarja alkaa lähestyä loppuhuipennustaan. Sarjan neljäs episodi “Around Every Corner” kiteyttää varsin hienosti kyseisen, tämänkertaisessa arvostelussamme olevan episodin, jossa ? todellakin ? vaanii lähes kirjaimellisesti jokaisen nurkan takana uusi vaara, jotka tietenkin ovat zombiet, tai toisella nimellään sarjan hahmojen mukaan “walkerit” eli kävelijät.
Around Every Cornerin julkaisu ei olisi voinut tapahtua parempaan aikaan, sillä tätä kirjoittaessani suositun ja muutenkin melko loistavan TV-sarjan (johon kyseinen episodisarja perustuu) The Walking Deadin kolmas tuotantokausi käynnistyy täällä Suomessakin FOX-kanavan ansiosta hieman yli viikon päästä, eli 21.10.2012. Allekirjoittanut odottaa kahden ensimmäisen kauden jälkeen sarjan paluuta TV-ruutuun todella suurella innolla.
Sitä odotellessa on kuitenkin hyvä pureutua Telltale Gamesin episodisarjan tuoreimpaan antiin.
Nelosepisodin alussa aiemmista episodeista selviytynyt porukka, nokkamiehenään pelaajan ohjastama Lee saapuvat viimein Savannahiin, joka sijaitsee sekin Georgian osavaltiossa Atlantan tapaan ? osavaltion pääkaupunkiin, johon TV-sarjan tapahtumat sijoittuvat. Leen ja kumppaneiden aikomuksena on löytää Savannahin satamasta vene ja seilata sillä Atlantille turvaan kaikelta kaaokselta. Savannahissakaan asiat eivät ole ruusuilla tanssimista, kuten ystävykset tulevat nopeasti huomaamaan, vaan sama meno jatkuu ja vielä entistä vaikeakulkuisempana. Walkereita on taas jokapuolella, hengissä pitäisi selviytyä ja kaiken kukkuraksi kaupungissa on jotain muutakin mätää walkereiden lisäksi…
Episodina “Around Every Corner” jatkaa aiempien ? etenkin kolmannen episodin — varsin moitteettomasti ja tunnelmarikkaalla tavalla. Vaihdetta on lyöty isommalle päätösjakson jo häämöttäessä horisontissa ja samalla kun kerronta ja juonenkäänteet paranevat, myös kohdattava hahmokaarti paranee.
Tässä uusimassa episodissa törmätään jos jonkinlaiseen uuteen hahmoon, joiden kanssa pelaaja pääsee olemaan tekemisissä. Tuttuun tapaan aiempien episodien valinnat ja sanomiset vaikuttavat tapahtumien kulkuun, tai ainakin edesauttavat tai vaikeuttavat niitä. Vastaan tulee kymmeniä kiperiä tilanteita, joissa on joko valittava mitä sanoo tai päätettävä todella nopeasti mitä päättää tehdä tilanteen tai vaikkapa jonkin hahmon suhteen ? paljastamatta kuitenkaan mitään.
Varsinainen ongelmanratkonta on omasta mielestäni jäänyt aiempia episodeja entistä enemmän paitsioon (jos se on mahdollista) ja vaikka pelissä puzzleja onkin, ne ovat luokkaa “klikkaa läpi.” Puzzleissa ei mielestäni ollut oikeastaan mitään haastetta, siksi että ne ovat aiempien osien tapaan erittäin loogisia, mutta samaan aikaan todella helppoja. Usein tarvittava esine etenemiseen löytyy sieltä, missä sen käyttöpaikkakin on.
Pelaajan tarvitsee yleensä vain noukkia esine jostain hyvin läheltä ja käyttää sitä lähellä olevaan objektiin X. The Walking Deadin peligenre tunnetaan englanninkielessä adventure-sanan lisäksi nimellä “point & click” ja siitä “Around Every Cornerissa” se tuntuu melko kirjaimelliselta: sarjan tuoreimmassa episodissa puzzlet ovat pelkkää läpiklikkailua kokonaisuudessaan. En jäänyt pelissä jumiin kertaakaan, tai edes vähäksi aikaa miettimään ongelmatilanteen oikeaa ratkaisua. Toisten mielestä se on huono, toisten mielestä ei.
Siksi valpas aina mieli se on turva verraton
Omasta mielestäni upeaa on se, että episodi pitää silti pintansa loppuun asti ja saa pelaajan haukkomaan henkeään dramaattisimpina hetkinä, jotka ovat välillä interaktiivisia ja välillä ei. Pelin interaktiiviset ja hektisimmät hetket, joissa vaaditaan nopeita reaktoita hoidetaan pelattavuuden osalta QTE-tekniikalla Q:ta ja E:tä painellen tai sitten hiiren kursorilla klikaten oikeaa kohtaa ruudulla — usein aikaa ei ole liikaa hukattavaksi. Mahtuu pelin tällä kertaa jopa muutama, hyvin lyhyt ammuskeluhetkikin, joissa tähdätään paikaltaan.
Normaalisti pelin puzzlejen kesyys ja niiden korvaaminen kaikenmaailman naputtelukohdilla haittaisi, ainakin jos puhutaan perinteisistä seikkailupeleistä, joissa pelaajan tulee ratkoa suuret määrät puzzlekasoja ennen pelin loppua. The Walking Deadissa suuremmassa osassa kuitenkin on sellaiset asiat, kuin draama, tunnelma sekä henkilöhahmot ja näiden välinen kemia. Perinteiset point & click -seikkailut tuntuvat tänä päivänä kamalan hitailta ja ne vaikeimmat jopa rasittavan aikaa syöviltä ? ja siis puhtaasti omasta mielestäni, vaikka olenkin aikanaan rakastanut Sierran ja LucasArtsin klassikoita hyvin paljon.
The Walking Dead ei kuitenkaan saa aikaan tätä tunnetta ja omasta mielestäni se on jonkinlainen taidonnäyte point & click -genren evoluutiosta, jonka Telltale on sisäistänyt hienosti. Pelin parissa viihtyy alusta loppuun kuin liimattuna penkkiin, tunnelman rakentuessa ja kohotessa kohti loppuhuipentumaa. Lisäksi, puzzlejen keveydestä huolimatta episodi tuntui mielestäni hieman pidemmältä kuin edellinen.
Olen sanonut tämän aiemminkin, mutta koska pelisarjassa pistetään hahmot ja niiden persoonallisuudet niin etualalle, välittää niistä pakolla aidostikin. Ei ole kiva katsoa, kun oman käden kautta Lee saa vahingossa pikkutyttö Clementinen itkemään. Tai kun joku muista hahmoista on kuolemanvaarassa ja Leellä on mahdollisuus pelastaa näiden henki, tai katsoa kun ystäviksikin kutsuttavat ihmiskohtalot vajoavat menetettyjen tilastoihin.
Jos ja kun joku kuolee (ja tässäkin episodissa ihmisiä kuolee, sen voin luvata), on tunne aina välittömän haikea. Aivan kuin ystävä olisi poistunut keskuudesta. Sillä hetkellä tulee miettineeksi, että “olisinko voinut tehdä jotain toisin, pelastaa hänen henkensä?” Peli ei kuitenkaan anna pelaajan jäädä suremaan ja märehtimään liian pitkäksi aikaa, kun taas mennään ja kaikki ? koko se elämänjäännös mitä on yritetty muiden selviytyjien kanssa rakentaa — ovat vaarassa.
Parhaimmillaan The Walking Dead (ja ehkä tämä neljäs episodi etunenässä) on kuin interaktiivista animaatioelokuvaa katsoisi. Peliin sopiva ja sen sarjakuvataustaa hienosti kunnioittava, sarjakuvamaisen ulkoasun pelille antava cel-shading tekniikka puree edellisten osien tapaan hienosti, samalla pitäen huolta siitä, että pelin vakavahenkinen tunnelma on säilytetty veristen ja paikoin hätkäyttävienkin kohtausten sävyttämänä. Ääninäyttelykin toimii jälleen hienosti ja musiikki rakentuu tunnelman mukaan joko laskevana tai nousevana. Mitä muuta voisi tämän hintaiselta yksittäiseltä episodilta toivoa ?
The Walking Deadin pelin kaikki viisi episodia sisältävän Steam pass-paketin voi hankkia itselleen Telltalen kotisivuilta: http://www.telltalegames.com/cart/ ja uudet kuukausittain ilmestyvät episodit saa sen jälkeen ladata maksutta sitä mukaa, kun ne ilmestyvät. Koko paketti maksaa 25 dollaria, joten hintaa per episodi kertyy noin neljä euroa.
