The Walking Dead: Michonne - EP2: Give No Shelter arvostelussa
A B X Y, Michonne kävelee.

Telltalen suositun The Walking Dead -pelisarjan spin off, Michonne, jatkuu nyt toisella episodillaan, joka kantaa nimeä Give No Shelter. Tarinaa jatketaan suoraan siitä mihin viime kerralla jäätiin ? sen kummemmin mitään spoilaamatta tilanne on erittäin tiukka ja pelaaja joutuu tekemään jälleen isoja päätöksiä Michonnen roolissa niin dialogin kuin yksinkertaisempien, mutta kohtalokkaiden, ?valitse A tai B? -vaihtojenkin parissa.
Koko kakkosepisodi on aika lailla toiminnaltaan tiukkaa ja hektistä menoa, eikä hiljaisia hetkiä juuri nähdä, olipa sitten kyseessä zombit tai ykkösepisodissa kohdattu toinen ryhmä ja sen jäsenet. Ykkösepisodin tapaan episodi on hyvin lyhyt, ehkä hitusen pidempi kuin viimeksi, mutta tälläkin kertaa suurin osa peliajasta kuluu välipätkien katsomiseen sekä jatkuvaan A B X Y -nappuloiden ja ilmansuuntien paineluun, jos taas pelataan perinteisellä hiiri-näppäimistöyhdistelmällä, ovat ne tutuimmat nappulat E ja Q sekä hiiren nappulat. Voisin melkein jopa väittää, että nappuloiden painelua on tällä kertaa vieläkin enemmän jos se ylipäätään on edes mahdollista.
Episodiin mahtuu yksi tai kaksi yllättävää käännettä, mutta muutoin tarina ei oikeastaan etene suuntaan tai toiseen ja episodissa kohdattaviin uusiin hahmoihinkin tutustuminen jätetään erittäin ohuelle tasolle. Muutenkin vaikuttaa jotenkin laiskalta käsikirjoittamiselta se, että muutamat pahikset tapetaan sen enempää miettimättä, kun taas toiset jätetään henkiin pitkällisen pieksemisen jälkeen — vain jotta nämä ilkeämieliset hahmot kykenisivät jahtaamaan Michonnea ja kumppaneita läpi episodin.
Nappuloiden rämpytyksen ohella episodin suurin mielenkiinto käsikirjoittajilla onkin tuntunut olevan lähinnä Michonnen kivuliaiden takautumien peluuttamisessa sekä hallusinaatioiden näkemisessä, eikä niinkään muun tarinan uskottavuuden varmistamisessa. Takautumien ja hallusinaatioiden tuputtaminen on toisaalta ymmärrettävää, kun pelin keskeisimmästä hahmosta puhutaan, mutta ne takautumatkin ovat oikeastaan tylsää menneisyyteen kurkistelua ilman, että niissä mitään sen kummempaa kuitenkaan lopulta selviäisi.
Raakuudeltaan episodi taasen tuntuu nostavan käyrää ainakin edelliseen verrattuna ja muutoinkin voisin sanoa, että kaikista Telltalen The Walking Dead -episoideista kyseessä on brutaalein episodi. Olen kuitenkin sitä mieltä, että pelattavaa sisältöä ja moniulotteisiksi kirjoitettuja, mielenkiintoisia hahmoja aiempien kokonaisten kausien malliin voida korvata pelkällä raakuudella ja lisäverellä.
Visuaalisella osastolla peli näyttää jälleen varsin hienolta ja jopa ne raa’at kohtauksetkin, vaikka sarjakuvasävytteisiä ovatkin, osaavat olla parhaimmillaan (tai pahimmillaan) jokseenkin hätkähdyttäviä. Musiikkia pelissä ei tunnuta juurikaan korostavan ja ääninäyttely on toimivaa, mutta jälleen kerran kokonaisuutena episodi jättää edellisen tapaan kylmäksi.
Give No Shelter -episodissa ei ole oikeastaan mitään kovin muistettavia kohtauksia, kun suurin osa ajasta mennään automaattiohjauksella ja painetaan vain jatkuvalla syötöllä nappuloita ja siksi episodistakaan on vaikea kertoa kovin paljoa tämän enempää. Kenties Telltalen olisikin syytä edetä jatkossa näissä episodeissaan ainakin The Walking Deadin osalta toiseen suuntaan ja panostaa jatkuvien toimintakohtauksien sijaan hahmojen vahvuuksiin ja persoonallisuuteen ? samalla tapaa kuin kaksi kautta ovat tehneet ja olleet siksi myös episodiensa osalta varsin mielenkiintoisia ja kiehtovia sekä aidosti surettavia ja jännittäviä. Toivoa sopii, että kolmas ja viimeinen episodi toisi mukanaan kutkuttavan päätöksen, pidempää kestoa sekä muistettavaa sisältöä, mutta näiden kahden episodin perusteella on vaikea uskoa kelkan kääntyvän enää tässä vaiheessa.