UFC eli Ultimate Fighting Championship on kiistämättömästi yksi rankimmista urheilulajeista, jossa todella tarvitsee nopeuden lisäksi koko kehon voimaa, voittaakseen vastustajansa. Kaksi taistelijaa lyödään kahdeksankulmaiseen häkkiin ja katsotaan kumpi selviää voittajana. Kilpailuissa sekoitetaan eri kamppailulajien mestareita. Titaanien taistelu alkakoon!
Lukuisista painipeleistään tunnettu pelitalo THQ on päättänyt astua nyt myös UFC:n pariin, ja haalinut itselleen Zuffa -nimiseltä yhtiöltä lisenssin, tuodakseen oikeat UFC-ottelijat konsolipelaajien hyppysiin. Mukana onkin kaikkiaan 80 eri taistelijaa jokaisesta painoluokasta, kuten vuoden 2008 mestarit, vapaapainijanakin tunnettu Brock Lesnar, sekä lisäksi George St-Pierre ja Anderson Silva muiden muassa.
Eri painoluokkia on siis viitisen kappaletta; raskassarja, kevyt raskassarja, sekä keski-, väli- ja kevytsarja. Nämä sarjat on luokiteltu ottelijoiden painon mukaan, ja erot näkyvät otteluiden tempojen mukaan. Mitä enemmän ottelijalla on lihasmassaa, sitä hitaammin hän luonnostaan liikkuu.
Tutorial-moodi opettaa pelaajalle kaikki perusliikkeet aina lyönneistä maassa ottelemiseen, joten kaikki liikkeet tulevat kyllä pelin aikana tutuiksi. Kontrollit ovat lisäksi hyvin toteutettu, eikä minkään liikkeen suorittaminen tunnu olevan suuri este, ja mikäli haluaa vielä harjoitella joitain liikkeitä, on tutorial aina käytössä.
Uramoodissa luodaan itselleen taistelija, joka raivaa tietään kohti mestaruutta. Valittavana on myös pelintekijöiden valmiiksi luomia UFC-taistelijoita, jotka eivät kuitenkaan ole mitään oikeita ottelijoita. Oman ottelijan luominen aloitetaan kirjaamalla hänelle perustiedot, kuten oma etunimi, sukunimi, kotikaupunki ja niin edelleen. Mukava myös huomata, ettei pelkästään jenkkilä ole valittavissa omalle tappelijalleen, vaan mukana on Aasiaa ja Eurooppaa, sekä jopa Suomi ja Helsinkikin. Harmi vain, ettei omaa lempinimeä voi itse kirjoittaa, vaan se valitaan erilaisista vaihtoehdoista. Perustiedot eivät ole se pääasia, vaan hahmon pituus ja paino, jonka mukaan itselleen rajautuu painoluokka. Mikäli naama ja muu ulkokuori ei miellytä silmää, on monipuolinen muokkausmahdollisuus apuna.
Tärkeimmät säädöt ovat kuitenkin taitojen, voiman ja tyylin valitseminen. Ottelijan taitoja säädettäessä käytetään pisteitä, joita voi laittaa eri kategorioihin, kuten esimerkiksi potkujen onnistumiseen tai lyöntien puolustamiseen. Erilaisia säätöominaisuuksia on niin paljon, että täydellisen balanssin saamiseksi saa tehdä työtä ja omaa kisaajaa luodessa voi kuluttaa mukavastikin aikaa.
Kaiken säätämisen jälkeen sitä luulisi pääsevänsä suoraan ottelemaan, mutta homma ei näin menekään, vaan ensin valitaan itselleen valmentaja ja lähdetään kehään suorittamaan harjoitusotteluita. Eihän sitä nyt kukaan pääse oikeassa elämässäkään suoraan kadulta mestaria vastaan taistelemaan.
Homma siis etenee tiukasti kalenteria silmällä pitäen, viikoittain aina valitaan ottelijalleen suoritettavat kunto-ohjelmat, kuten vaikka intensiivinen voiman treenaaminen, nopeuden tai sykkeen treenaaminen. Kaikki harjoittelu vaatii staminaa, jonka näkee kalenterin kulmasta. Kun stamina on kulutettu loppuun, on ottelijan levättävä. Perus treenausten lisäksi kamppailija voi sparrata tietokoneen ohjastamaa vastustajaa vastaan, joka yrittää matkia tulevan ottelun taistelijan taitoja. Sparraus onkin hyvästä, sillä tätä kautta on mahdollista kehittää omaa kisaajaa, kun sparraussessioiden jälkeen saa itselleen lisää pisteitä, joita voi käyttää sitten ottelijan eri osa-alueiden parantamiseen, joita moni varmasti yrittää säätää mahdollisimman tasaisiksi oman taistelijan luontivaiheessa.
Kalenteriin kuuluu myös muiden UFC-taistelijoiden ottelut, joista saa sitten oman pelaajan sähköpostiin tilanneraportteja. Muita viestejä tulee myös, kuten esimerkiksi sponsoriviestejä. Kun on saanut tehtyä itseään tarpeeksi tutuksi voittamalla muutamia otteluita, alkaa sponsorit kiinnostumaan ja sen myötä jakelemaan tarjouksia. Tämä tarkoittaa tietenkin sitä, että laitetaan pöksyihin mainoksia. Huvittavia uhoamisviestejä tulee myös menneiltä ja tulevilta vastustajilta.
Taisteleminen kehässä on mukavaa puuhaa, eikä ikinä ole varma lopputuloksesta. Ottelu saattaa päättyä jopa ensimmäiseen iskuun! Tämä ehkä kuulostaa typerältä, mutta näinhän se asia vain on oikeassakin UFC:ssä. Mitään energiamittaria ei ole näkyvissä, joten periaatteessa täytyy vain itse olla perillä oman taistelijansa kunnosta sekä samalla vastustajansa heikkouksista. Täytyy myös pitää mielessä, että pelkällä iskujen jakelemisella väsyttää taistelijansa ja sitten lähtee voima. Muutenkin ottelijoiden erot ovat näkyviä, eli taistelijoiden pistearvot antavat kyllä hyvää osviittaa siitä, että mihin suuntaan ottelu on kallellaan.
Uramoodin lisäksi on myös pelimuoto, jossa käydään läpi UFC historian 12 tiukkaa ottelua. Pelaajalla on näissä otteluissa päämäärä, jonka läpäisemällä saa auki itselleen videoita kyseisistä otteluista. Ennen jokaisen kisan alkua, kaunis Rachelle Leah selostaa hieman taustaa ottelusta, sekä mittelijät itse ovat myös puhumassa omista strategioistaan tulevaa ottelua varten. Täytyy myös muistaa, että lopputuloksen on tosiaan oltava sama kuin se oikeastikin aikoinaan oli, eli mikään täystyrmäys ei aukaise lukossa olevaa videonpätkää, ellei se ole päämääränä.
Perinteisen nopean arcadetyylisen pelimuodon lisäksi tarjolla on tietenkin myös moninpeli Liven kautta. Tämähän onkin sitä varsinaista hauskaa puuhaa, kun saa piestä ihan oikean ihmisen, sivistyneesti kuitenkin useiden kilometrien etäisyyksillä. Pelaajiakin löytyy, joten ei ole pelkoa siitä ettei moninpeli toimisi kunnolla. Perus UFC -tyylinen uhoaminen kuulokkeiden mikrofonin kautta on myös välillä hupaisaa puuhaa, kunhan ei provosoi toista aivan liiakseen. Pelaajatilastot ovat myös näkyvillä, joista voi ihailla omaa sijoitustaan maailman ranking-tilastoissa, eri painoluokkiin jaoteltuna.
Pelin hahmot ovat mallinnettu erittäin hienosti. Ei jää epäselväksi ollenkaan, että kuka tappelija on vastassa. Pelinkehittäjät ovat panostaneet ulkoasuun, hikisten miesten rintakarvoista erätyttöjen rintavarustuksiin, jotka hypähtelevät otteluiden erien välissä. Musiikki myös miellyttää korvaa ja tuntuu sopivan tämän lajityypin peliin kuin nyrkki silmään ja äänet selostuksia myöten ovat loppuun saakka hiotut.