Blade Kitten arvostelussa

On varsin huvittava ilmiö, miten 2000-luvulla nettisarjakuvista on tullut niin suosittuja, että niidenkin pohjalta väännetään nykyään ? enemmän tai vähemmän ? onnistuneita pelejä. Vielä tällaisia tuotoksia ei kuitenkaan ole nähty täyshintaisten, kaupassa myytävien joukossa, mutta esimerkiksi Penny Arcadeen perustuva, episodipohjainen toimintapeli on ollut saatavilla muun muassa Xbox Liven markkinapaikalta.

Nyt uusin yrittäjä nettisarjakuvasta peliksi -saralla on Blade Kitten. Pelissä omaksutaan sarjakuvan päähahmon, Kit Ballard -nimisen tytön rooli, joka joka on puoliksi kissa — ainakin kissan korvien, kynsien, viiksien sekä häntänsä osalta, mutta joka osaa kuitenkin naukumisen sijaan puhua sujuvaa englantia. Pelattavuudeltaan Blade Kitten on 3D-grafiikalla höystetty, kaksiulotteiseen muottiin lukittu, sivuttain liikkuva tasohyppelypeli vanhan ajan malliin. Tasohyppelyille ominaiseen tyyliin pelissä kerätään kerättäviä, joista saa pisteitä. Samaan aikaan hakataan poikki ja pinoon kasoittain vihollisia, jotka kaikkia haluavat Blade Kittenin hengillä. T’ämän pelin tapauksessa homma hoituu isoilla miekoilla ja kohteena ovat puinaiset, panssaripukuihin sonnustautuneet ja aseistautuneet sotilaat.

Blade Kitten koostuu kolmestatoista pelattavasta tasosta, joista jokainen on kestoltaan kymmenestä viiteentoista minuuttia. Pelattavaa riittää siis ehkä hieman yli kolmeksi tunniksi. Kerättävien poimimisen ja vihollisten pieksemisen lisäksi pelistä löytyy myös nappuloiden painelua ja vipujen vääntelyä. Mutta koska peli on sivuttainskrollaava peli, ei sivukujille tai muihin vääriin paikkoihin voi eksyä ja niinpä pelaaminen onkin aika helppoa. Vaikeustasoa olisi mielestäni voinut nostaa hieman korkeammallekin, sillä tällaisenaan ainakin kokeneemmille pelaajille ja etenkin tasohyppelyveteraaneille Blade Kitten on läpihuutokamaa jo heti alusta lähtien. Eteen sattuvat viholliset voi huitoa nurin pääasiassa pelkkää X-nappulaa rämpyttämällä, samalla kun juoksee kohti ruudun oikeaa laitaa, jonne matka lähes aina vie. Kaikki vihollisia ei ole edes pakko tapaa, mutta mikäli halajaa mahdollisimman paljon kerättäviä, kannattaa myös viholliset tappaa, sillä niistäkin kertyy kerättäviä.
Koska vihollisen haastavuus pelissä on niin olematon, ovatkin vaikeimmat hetket pelin parissa muutamien hyppelykohtausten aikana, mutta useimmiten nekin menevät ykkösellä. Jos eivät mene, niin kovin kaukaa uutta onnistumista ei kuitenkaan tarvitse lähteä yrittämään. Kit Ballard osaa kynsiensä ansiosta kiivetä pitkin seiniä, joten tavallisten loikkaa kuilun yli -tyylisten kohtien ohella tiedossa on seinillä kuin katossakin kiipeilyä kiperimpien paikkojen selvittämiseksi.

Pelin kontrollit opetetaan pelaajalle heti pelin alussa ja sitä mukaan, kun erilaiset erikoiskikat, kuten vaikkapa maassa liukuminen tulevat lopulta tarpeeseen. Kontrolleja ei kuitenkaan muutamaa minuttia pidempään tarvitse opetella, kun ne osaa jo ulkoa. X-nappulalla piestään vihollisia, B-nappulalla piestään vihollisia etäisyydeen päästä, A:lla hypätään ? näpäytys ilmassa heittää Ballardin vielä korkeammalle, vasen liipaisin luo eräänlaisen suojakentän sankarittaren ympärille ja oikea mahdollistaa juoksemisen. Y-nappula toimii toiminta-nappulana, jota käytetään ovien ja vipujen kontrolloimiseen.

Pelin pisteillä, jota kerättävistä kertyy voi milloin tahansa peliä ostaa uutta roinaa painamalla ohjaimen back-nappulaa. Tarjolla on uusia asusteita, terveyttä sekä staminaa nostattavia aineita, sekä entistä tehokkaampia miekkoja. Asusteiden tapaan aineet ja miekat ovat loppujen lopuksi kuitenkin aika kosmeettisia tavaroita, sillä pelissä pärjää paremmin kuin hyvin perusmiekalla ja perustason elinenergiallakin, vaikka tokihan sitä vielä entisestään mielellään helpottaa omaa tehtäväänsä. Tämä vaan tarkoittaa kuitenkin sitä, että peli soljuu entistäkin helpommin lävitse.

%kuva4 Grafiikaltaan ja ääniltään Blade Kitten on riittävän hyvää tasoa Xbox Live Arcade julkaisuksi. Grafiikka on viimeistelty cel-shading tekniikalla, joka tekee siitä sarjakuvamaisen ja siten enemmän esikuvansa näköisen. Taustamusiikki on sopivalla tapaa rauhallista, jotta voi keskittyä itse asiaan, samalla kun Ballardin ääninäyttely on varsin toimivaa.

Kokonaisuutena Blade Kitten on varsin mukavaa ja helppoa tasohyppelyajanvietettä, mutta samaan aikaan peli on vähänkään koneneemmille tasohyppelypelaajille läpihuutojuttu. Peliä voikin suositella pienellä varauksella lähinnä kyseisen nettisarjakuvan faneille, animen faneille, sekä nuoremmille pelaajille.