Transformers - The Game arvostelussa

Transformers -nimike tunnetaan jo vuosien takaa ja on yksi pitkän linjan tuotenimikkeitä. Transformersit ovat tietysti mitäs muuta kuin Hasbron robottilelusarja. Vuonna 1984 ensi kerran lanseerattu lelusarja, joka sisälsi roboteiksi ja takaisin muuttuvia autoja, eläimiä kuin lentohärveleitäkin nousi nopeasti pikkupoikien suosioon 80-luvulla. Transformers lelut, kuten kaikki useimmat muutkin figuuri-lelusarjat sisälsivät sekä hyvän, että pahan puolen hahmoja. Hyviksiä edustivat Autobotit ja pahiksia Decepticonit, jotka sotivat omalla Cybertron-planeetallaan etulyöntiaseman antavan AllSpark-artifaktin herruudesta.

Hasbron lelusarjan suosion myötä mukaan kuvioihin nousi muukin oheismateriaali, kuten sarjakuvalehdet, piirrosarja, sekä myöhemmin vielä täyspitkä animaatioelokuva. Ehkä jopa hiukan uskomatonta, mutta vielä tähänkin päivään saakka Transformers on pysynyt pikkupoikien suosiossa ja on edelleen täysissä elinvoimissaan. Tätä kirjoittaessani Transformers on nähnyt elämää jo kahdeksan sarjan verran, joka on jo hatunnoston arvoinen suoritus.
Tämän hetken kovin Transformers-juttu taitaa kuitenkin olla hiljattain teattereihin saapunut, oikeilla näyttelijöillä ja erittäin näyttävillä tietokone-efekteillä ryyditetty täyspitkä elokuva. Uusi elokuva on jakanut mielipiteitä ja saanut toiset kehumaan ja toiset haukkumaan sitä. Allekirjoittanut ei ole ainakaan vielä elokuvaa nähnyt, mutta elokuvan virallisesta lisenssipelistä osaan sen sijaan antaa oman mielipiteeni.

Kuten lähestulkoon kaikki muutkin elokuvan pohjalta työstetyt lisenssipelit, myös Transformers – The Game seuraa esikuvansa juonta ainakin näin pääpiirteittäin. Kuten sarjakuvissa ja piirrossarjoissakin, Autobotit ja Decepticonit taistelevat Allsparkin herruudesta pelissäkin. Sen kummemmin elokuvaa spoilaamatta, voinen mainita, että elokuvassa(kuin tässä pelissäkin)kummatkin Transformers osapuolet saapuvat rakkaaseen Maahamme sinne syöksyvän AllSparkin perässä ja siitäkös rymistely vasta alkaa.

Transformers – The Game heittää pelaajan suorittamaan tukun tehtäviä pelattavaksi niin Autoboteilla kuin Decepticoneillakin. Osapuolensa saa valita pelin valikoista ennen aloittamista, mutta Transformers faneille suosittelen pelattavaksi kummatkin kampanjat, sillä ne eivät ole yksinkertaisia toistensa kopioita ainoastaan eri Transformers-jengillä varustettuna. Pelin aikana päästään rymistelemään kaikilla tunnetuimmilla ja etenkin elokuvassakin nähtävillä Transformerseilla, kuten Bumblebeellä, Megatronilla, Optimus Primellä ja niin edelleen.

Pelillisesti Transformers – The Game on usean muun nyky 3rd person-toimintapelin tapaan vapaamuotoinen, isolla pelialueella varustettu peli tyyliin GTA(tai mikä tahansa muu samankaltainen peli). Pelaajat rymistelevät isokokoisessa kaupunkimaisemassa tehden selvää tehtävä toisensa jälkeen jokaisesta tielle sattuvasta vihollisTransformerseista 3rd person robottimätkintä pelissä on toteutettu melko näyttävästi. Rymistely ja mätkintä jättikokoisilla roboteilla tavallisten ihmisten kaupungissa tuottaa arvatenkin kaaosta, tuhoa ja rojua ympärilleen, eikös? Tämä onkin pelissä otettu onneksi hyvin huomioon ja niinpä kaupunkia saakin pistettyä mukavalla tavalla paloiksi. Lähestulkoon kaiken saa irti ja tuhottua, minkä lisäksi lähestulkoon kaikkea aina autoista puihin ja mainoskyltteihin voi heitellä vastustajaa päin. Pelaaja voi myös kiipeillä robotillaan pitkin rakennusten seiniä, jolloin niistä irtoaa seinänkappaleita ja muuta.

Koska kyseinen peli on toteutettu niinkin hienosti ja näin yleisellä tasolla tarkasteltuna hienosti, on sääli, ettei pelin kehittänyt Traveller’s Tales selvästikään ole saanut sitä rauhassa viimeistellä, julkaisuaikataulujen painettua niskaan. Tämä näkyy ainakin pelin fysiikanmallinnuksessa, joka näin muuten olisi pelkästään todella upeasti toteutettu, mutta kun aina välillä esineet kuin omat Transformersitkin lentelevät vähän miten sattuu rymistelyn ja taistelun tiimellyksessä. Toinen juttu mikä ei oikein toimi on se “Transformers-kolikon” toinen kääntöpuoli, eli ajoneuvomuodossa pelaaminen. Suurin osa pelissä tapahtuvasta ajoneuvona menosta on nimittäin todella surkeata tai sitten vain tyydyttävätasoista, varsinkin jos sitä verrataan vuonna 2004 Playstation 2:lle julkaistuun, siihen aikaan kaikkien aikojen parhaaseen Transformers -peliin, Transformers Armada: Prelude To Energoniin. Transformers – The Gamessa ajaminen on etenkin pelin nopeimmilla ajoneuvoilla ärsyttävän levotonta ja kiikkerää, joka johtaa auton käsistä lähtemiseen vähän väliä. Hitaammilla ajoneuvoilla se taas on hitusen kankeaa, eikä yleensä ottaenkaan lainkaan niin sulavaa kuin aikoinaan Transformers Armada: Prelude To Energonissa.

Tehtäväsuunnittelunsa osalta Transformers – The Game tosin on jotakuinkin lähestulkoon samalla tasolla, tai ainakin kaava on sama simppeli. Tehtävästä toiseen siis yksinkertaisesti rymistellään, hakataan vihollisia, muunnutaan ajoneuvoksi ja ajetaan(useimmiten tiukan aikarajan saattelemana)ja sitten taas aloitetaan kaava alusta. Yksi yksittäinen tehtävä ei kestoltaan yleensä pelissä ole mitenkään liian pitkä, mutta muutamia saa kokeilla useampaan otteeseen, lähinnä pelin fysiikkabugien, sekä huonon ajettavuuden/tiukkojen aikarajojen takia. Kun pelattavana oleva tehtävä on pelattu, loppuu se kuin seinään, jonka jälkeen alkaa uusi.

Luonnollisesti pelin tehtävärakennetta pitää jollain tapaa pilkkoa, jotta peli voisi itsensä tallentaa, mutta se tapaa millä Transformers – The Game sen tekee on jotenkin silmiinpistävän “kuin seinään” -lopetus ja saakin pelin juonen tuntumaan entistä enemmän katkonaiselta ja sekavalta. Tämä tietysti on varmasti hyvä asia niille, jotka eivät elokuvaa ole nähneet ja aikovat ensin pelata peliä. Kuka tosin näin tekisi, sitä en tiedä(allekirjoittanutta lukuun ottamatta). Kun peli on pelattu lävitse(johon ei kauaa yhden kampanjan osalta mene)ei pelattavaa juurikaan enää jää, ellei sitten ole ultimaalinen Transformers-friikki ja kerää kaikkia bonuslaatikoita pelin eri tasoista, joilla sitten saa erilaista ekstra-sälää, kuten useamman elokuvatrailerin, sarjakuvakansia ja konseptikuvia katsottavakseen.

Transformers – The Game ei ole elokuva-lisenssipeli sieltä huonoimmasta päästä, sillä se onnistuu hienosti vangitsemaan jättimäisten Transformers-robottien rymistelyn keskellä ihmisten kaupunkia, mutta epäonnistuneen autoilunsa, sekä muutamien muiden seikkojen takia se ei aivan yltä pelillisesti hiotumman Transformers Armada: Prelude To Energonin tasolle.
Audiovisuaalisesti tuorein Transformers -peli on hieman yllätyksettömästi parhaannäköinen pelitapaus Transformers-rintamalla tähän asti, sillä onhan edellisen pelin julkaisusta jo kulunut yli kolme vuotta. Etenkin Transformers-hahmojen ja näiden muuntautumisanimaatioiden ja mätkintäliikkeiden osalta pelin visuaalinen anti on varsin näyttävää yhdessä ympäristön laajamittaisen tuhoamismahdollisuuden kanssa. Äänipuoli hoitaa viimeisen silauksen jykevillä ääniefekteillä ja toimivalla taustamusiikilla.