Hitman: Codename 47

Pelattavuus:

Näinä päivinä on harvinaista nähdä peli, joka sisältäisi ideoita, joita ei ole aikaisemmin nähty. Hitman: Codename 47 on yksi näistä harvinaisista poikkeuksista. Peli yhdistää räiskinnän, ajattelun ja hiippailun yhdeksi hyväksi pelikokemukseksi. Erityisesti aivojen käyttö on tässä pelissä sallittua.

Hitmanissa pelataan… hitmanilla, eli palkkamurhaajalla ja pelaajan tehtävänä on suorittaa erilaisia tehtäviä, kuten autopommin asentaminen tai patsaan noutaminen lentokoneenromusta, jota sotilaat vartioivat. Vaikka tehtävät saattavatkin kuulostaa yksinkertaisilta, ne eivät sitä ole.

Kun tehtävä on suoritettu, pelaajaa palkitaan rahasummalla. Jos kuitenkin tappaa esimerkiksi siviilejä, saattaa se ärsyttää pelaajan työnantajaa ja pienentää palkkiota liian sotkuisen työn vuoksi. Esimerkkinä voisi sanoa, että pelatessani palkkiona olisi ollut 5000 $, mutta koska kaikki ei mennyt siististi, sainkin vain 500 $.

Ennen jokaista tehtävää pelaajalle kerrotaan tavoitteet ja näytetään kartta pelialueesta. Kun on tutkinut tehtävänantoa tarpeeksi, valitaan asearsenaali. Kaikki varusteet maksavat, mutta ainakaan medium-vaikeustasolla pelatessa rahasta ei tullut puutetta.

Pelissä on aseita kuten puukko, pistooleita, haulikko, konekivääreitä, tarkka-ampujan kivääri ja yksi erityisen hieno ase, pianonkieli. Mikäs sen hienompaa kuin lähestyä vihulaista äänettömästi takaapäin ja kuristaa se?

Jostain syystä Hitman ei voi kantaa enempää kuin yhtä isoa asetta kerrallaan, mikä ei tosin haittaa kovin paljoa. Pelistä kyllä löytyi jokin aseisiin liittyvä bugi, koska muutaman kerran onnistuin pistämään rynnäkkökiväärin taskuun.

Hitmanille saa pistettyä kumpaankin käteen yhden aseen kerrallaan. Se onnistuu pitämällä Ctrl-näppäintä pohjassa ja valitsemalla kummatkin aseet ennen kuin päästää näppäimestä irti.

Jos sattuu olemaan vain kylmäverinen tappaja ja ammukset loppuvat kesken, on mahdollista saada lisää aseita tapetuilta tyypeiltä tai joskus jopa löytää niitä ympäri kenttiä sieltä täältä.

Huolimatta Hitmanin työkaluvalikoimasta tehtävien tarkoituksena ei ole tappaa kaikkia, eikä pelissä oikeastaan voi sillä tyylillä selviytyäkään. Kuten sanoin, ajatteleminen on iso osa peliä ja usein täytyykin miettiä tarkkaan jokainen liike ennen kuin tekee jotain.

Kannattaakin aina katsoa tarkemmin kentän karttaa ja tehtäviä sekä tutkiskella kenttää myös 3Dä kävelemällä eri paikat läpi ennen aloittamista.

Jos aiheuttaa hälytyksen, on tehtävä useimmissa tapauksissa ohi, koska yhdessä kentässä on yleensä paljon vartijoita ja koska Hitman ei kestä montaa iskua, on mahdotonta taistella yksin kaikkia vastaan. Jos ja kun aiheuttaa hälytyksen, pelaajalle kyllä ilmoitetaan asiasta ja mahdollisesti muista tarpeellisista asioista, jotta peli ei menisi mahdottomaksi.

Pääasiassa tehtävien tutkiskelu on kannattavaa, koska peliä ei voi tallentaa kesken kentän. Peli tallentuu ainoastaan automaattisesti kentän läpäistyään. Yrittäminen suorittaa samaa tehtävää kymmeniä ja taas kymmeniä kertoja saa todellakin hermot menemään.

Onneksi kaikki tehtävät eivät ole niin vaikeita.

On sääli, että Hitman on hieman lyhyt peli, sillä siinä on vain 14 tasoa. Se on varmaan myös syy siihen, ettei pelissä ole tallennusmahdollisuutta, jotta pelin läpipelaaminen kestäisi pidempään.

Osumakohdat on pelissä määritelty melko hyvin. Esimerkiksi yksi laukaus päähän yleensä tappaa kohteen, mutta jalkaan tai käteen ampuminen ei. Jokin todella hieno ominaisuus olisi ollut mahdollisuus ampua aseet vartijoiden käsistä.

Pelissä on ampumisen osalta realistisin fysiikka, mitä on koskaan tehty. Kun ammut jotakuta, tämä lentää aseesta ja etäisyydestä riippuen hieman taaksepäin, ja ruumiit reagoivat ympäristöön realistisesti. Esimerkiksi vartijan ampuminen vartiotorniin voi saada hänet putoamaan sieltä tai roikkumaan reunan varassa jne.

Vartijalle aiheutetut vauriot näyttävät myös melko realistisilta, vaikka peli ei mallinnakaan niitä yhtä realistisesti kuin Soldier of Fortune.

Tekoäly Hitmanissa on melko hyvä. Jos esimerkiksi tapat jonkun, joudut piilottamaan ruumiin, koska jos joku näkee sen, todennäköisesti kaikki alkavat etsiä epäilyttävää henkilöä eli sinua.

Pelissä on ominaisuus, jota ei ollut tietääkseni missään pelissä aikaisemmin: mahdollisuus ottaa vaatteet tappamiltasi ihmisiltä. Erilaisten valepukujen käyttäminen antaa sinulle pääsyn paikkoihin, joihin et muuten pääsisi ilman, että joku alkaa ampua sinua tai käskee sinua häipymään.

Joskus tekoälyssä on huonotkin puolensa. Esimerkiksi jos vartijat näkevät ruumiin, he menevät välittömästi sen luokse ja alkavat seistä sen ympärillä tekemättä mitään. Joskus yhden ruumiin ympärillä voi olla jopa 10–15 vartijaa. Tämä antaa ihanteellisen tilaisuuden joukkomurhalle.

Yksi asia oli kuitenkin huvittava. Eräässä tehtävässä tapoin naissiviilin vain varmistaakseni asian, josta olin jo melko varma – ja olin oikeassa. Tapettuani hänet yritin ottaa hänen vaatteensa.

Arvaa mitä? Siihen ei ollut mitään mahdollisuutta.

Luultavasti siksi, ettei IO Interactive halunnut peliin pornoa, mutta voi myös olla, etteivät he halunneet pelaajien pystyvän pelaamaan Hitmania mekossa…

Hmm… Luulen, ettemme koskaan saa tietää.

Grafiikka:

Hitmanissa on todella hienot grafiikat ja joitain hienoja yksityiskohtia myös. Esimerkiksi kun kävelee kasvia päin, lehti reagoi pelaajaan eli heilahtaa pelaajan osuessa siihen. Muutkin pelin objektit ovat interaktiivisia; esineitä voi ampua rikki jne.

Yksi asia, joka tekee Hitmanista jotain muuta kuin pelkän räiskintäpelin, on pelissä käytettävä kuvakulma. Voit valita parista eri kuvakulmasta, mutta käytännössä ne kaikki ovat Hitmanin selän takaa.

Se on melko omaperäinen kuvakulma ja sen käyttöön kestää hetken tottua, mutta jonkin ajan kuluttua et enää halua vaihtaa sitä mihinkään muuhun.

Suosittelen ehdottomasti hankkimaan peliin päivityksen, jos hankit pelin, koska se lisää peliin hienon “Matrix-tilan”, eli peliä voi pelata hidastettuna. Se on todella kätevä ominaisuus erityisesti silloin, kun aloitat ampumisen. Vihollisten luoteja on helppo väistellä.

Vaikka pelissä on hienot grafiikat, se pyöri koneellani erittäin sulavasti 1152×864-resoluutiolla ja 32-bittisillä väreillä.

Äänet:

Hitmanissa on hyvät perusäänet. Aseiden ampumisäänet ovat hyviä, eikä niistä yleisesti ottaen ole mitään valittamista.

Ääninäyttelijät ovatkin sitten eri juttu. Näyttelemisessä on hieman liikaa yliyrittämistä ja samaan aikaan jotkut näyttelijät eivät voisi vähempää välittää hahmojensa uskottavuudesta.

Musiikki on pelissä erittäin hyvää. Musiikit ovat erilaisia eri tasoilla ja ne sopivat täydellisesti peliin sekä auttavat luomaan oikeanlaisen tunnelman.

Lyhyesti:

Hitman: Codename 47 on haastava peli uudella idealla, joka vaatii enemmän ajattelua ja vähemmän ampumista.