OutRun 2 arvostelussa
OutRun 2 on varsin vauhdikasta arcadekaahailua Ferrarin ratissa. Pelin 101 ajotehtävää sisältävässä, varta vasten Xboxille kehitetyssä OutRun Challenge pelimuodossa riittää pelattavaa, mutta peli kuitenkin toistaa itseään sen verran, että ajaminen on nautinnollisinta pieninä annoksina.
Tämänkertaisessa arvostelussamme nähtävä OutRun 2 on Xbox-käännös Segan kolikkkopelikaahailusta. Peli on alkuperäisversioon nähden identtinen, mutta Xbox-versiosta vastannut Sumo Digital on lisännyt peliin yhden kokonaan uuden pelimuodon nimeltä OutRun Challenge. Koska valtaosa Xbox-pelaajista ei kuitenkaan ole OutRun kakkosta varmastikaan kolikkohallissa pelannut, on syytä lähteä purkamaan pelin sisältöä aivan alkutekijöistä.
OutRun 2 jakautuu 15 erilaiseen kisapätkään ja kokonaisuudessaan pelissä ajettavat pätkät muodostavat eräänlaisen pyramidikuvion. Kaahaaminen aloitetaan sivuttain kuvatun pyramidin huipulta ja päätetään sen alaosaan. Ajomaisemia on tarjolla muun muassa rannasta talvi -ja vuoristomaisemaan. Ensimmäisen ajopätkän jälkeen pelaaja valitsee ajoreittinsä jokaisen ajopätkän päättyessä kahdesta eri vaihtoehdosta. Vasemmalle kaartava reitti on aina helppo kun taas oikealle kaartava on vaikea ja samalla mutkittelevampi.
Katuja pitkin kiidetään tuhatta ja sataa urheiluauton ratissa ja mieleisensä saa valita kahdeksan erilaisen Ferrarin väliltä. Tarjolla on F50, 360 Spider Enzo Ferrari, Dino 246 GTS, 365 GTS/4 Daytona, Testarossa, 288 GTO ja F40. Menopelit eroavat keskenään jonkin verran kiihtyvyyden, maksiminopeuden ja ohjattavuutensa osalta. Pelin alussa kaikki menopelit eivät ole heti käytettävissä, mutta niitä saa käyttöön pelaamalla OutRun Challengea.
Peli jakautuu kolmeen pääpelimuotoon; Outrun Arcadeen, Outrun Challengeen ja Xbox Liven tarjoamaan samanaikaiseen kisaamismahdollisuuteen ihmispelaajia vastaan. OutRun arcade tarjoaa alkuperäisestä kolikkoversiostakin tutut kolme pelimuotoa joita ovat OutRun, Heart attack ja Time attack pelimoodit.
Ensinnä mainittu on pelin pelkistetyin pelimoodi, jossa tarkoituksena on yksinkertaisesti ajaa lujaa ja yrittää ehtiä maaliin ennen kuin aika loppuu. Time attackissa ajetaan parhaasta ajasta ja samalla kisataan haamuauton kanssa. Heart attackissa tarkoituksena on tehdä vaikutus pelkääjän paikalla istuvaan tyttöystävään. Tyttö huutelee tuon tuosta käskyjä siitä miten pitäisi ajaa. Käskyt vaihtelevat muun liikenteen ohittelemisesta sivuluisussa ajamiseen sekä sydänten keräämiseen tietyn ajan.
OutRun Challenge kuitenkin eittämättä on pelin parhainta antia ja samalla pelin Xbox-version suola. Tässä pelimuodossa pelaajan tehtävänä on suorittaa 101 erilaista tehtävää. Pelimuotona OutRun Challenge on samantapainen kuin edellä mainittu Heart attack, mutta se on viety tästä askeleen pidemmälle. Kyseisessä pelimoodissa pelaajan vierellä istuu jatkuvasti tyttöystävä, jota on miellytettävä. Huonosti pärjääminen johtaa siihen, että tyttöystävä kuristaa kuskia kisan päätteeksi samalla kun tehtävä jää läpäisemättä. Sen lisäksi, että taustalla tikittää aina aika joka ei saa loppua on pelaajan huolehdittava siitä, että “sydänmittari” näyttää vähintään jenkkiarvosanaa A maaliviivalle tultaessa. Arvosana on jokaisen kisan alussa aina XXX, mutta sitä saa nostettua tekemällä onnistuneesti vaadittuja asioita. Ympäriinsä törmäileminen sen sijaan pudottaa arvosanaa aina parilla pykälällä.
OutRun Challengen 101 tehtävää jakautuu 15 tasoon, joista kustakin löytyy kuusi eri tehtävää. Mitä pelin tehtävätyyppeihin sitten kuuluu? No, tavallisen kisaamisen lisäksi pelissä päästään kaatamaan tolppia ja pujottelemaan niiden välistä, keräämään sydämiä, ajamaan tietynvärisellä kaistalla tai vaikkapa ajamaan vaadittua miniminopeutta. Epäilemättä pelin mielenkiintoisemmat(ja vaikeimmat) tehtävätyypit ovat “math mayhem” ja “memory test”.
Ensinnä mainitussa pelaaja kaahaa tavallisesti tuhatta ja sataa, mutta samalla vastaan tulee eri lukuja jotka ovat joko plus tai miinuspuoleisia. Pelaajan tarkoituksena on plussata/vähentää lukuja toisistaan sitä mukaa kun niitä vastaan tulee ja samalla pitää mielessä niiden summaa. Eli esimerkiksi jos vastaan tulee ensin luku 8 ja sen jälkeen -5, niin on pelaajan laskettava paljon on 8-5 ja erotuksesta saatu luku painetaan mieleen ja niin edelleen. Jossain vaiheessa vastaan tulee kaksi reittiä, joista kummassakin on kaksi lukua yläpuolella. Pelaajan on valittava se reitti mikä antaa oikean vastauksen.
Memory testissä pelaajaa vastaan tulee jonkin värinen hedelmä, mikä on myöhemmin muistettava kun pitää valita jälleen kerran se oikea ajoreitti. Joissain kohdissa muistaminen vaikeutuu, kun vastaan tulee useita hedelmiä peräkanaa. Kokonaisuudessaan OutRun 2:n Challenge pelimoodissa tehtäviä toki on enemmän kuin riittämiin ja pelattavaa riittää pidemmäksi aikaa, mutta samanlaisella innokkuudella peliä ei jaksa pelata kuin korkeintaan 3-4 tehtävää kerrallaan ennenkuin kyllästyminen ja samankaltaisuuden tuntu alkaa puskemaan pintaan.
Pelin tehtäviä onkin ehkäpä hauskinta pelata vuorotellen kaverin kanssa. On myös sinänsä sääli, ettei Sumo Digital sisällyttänyt peliin ollenkaan jaetun ruudun kisaamismahdollisuutta, vaikka moninpelaamista kuitenkin Xbox Liven kautta tuetaan. Ainut tapa pelata OutRun 2:ta moninpelinä samalla koneella onkin pelata OutRun Challengen alta löytyvää Party missions pelimuotoa vuorotellen maksimissaan neljän hengen voimin. Kyseisessä pelimuodossa kisataan siitä kuka saa parhaat pisteet viidestä erilaisesta tehtäväpohjaisesta kisasta.
Ohjattavuudesta puheen ollen peli on ohjattavuudeltaan helppo oppia, kuten tulimme todenneeksi jo testatessamme pelin demoa. Oikea liipaisin toimittaa kaasun virkaa ja vasen jarrun. Näyttävään ja kumia vinguttavaan sivuluisuun lähteminen onnistuu siten, että otetaan sormi pois kaasulta ja painetaan hetkellisesti jarrua ja sen jälkeen kaasu pohjassa ohjataan autoa. Käytännössä muita ohjaamiseen liittyviä nappuloita ei ole eikä tarvittaisikaan. Ajaminen on siis melko helppoa, mutta on pelissä tarpeeksi haastetta varsinkin kun tiellä vilistää useimmiten muutakin liikennettä tarpeeksi. Muu liikennekään ei millään lailla kalpene vauhdissa pelaajan Ferrarille, sillä niin bussit, rekat kuin tavalliset henkilöautotkin kaahaavat aivan hullua nopeutta. Pelin grafiikka tukee hienosti yli kolmensadan kilometrin tuntivauhtia kaahaamisen tunnetta, sillä OutRun 2:n vauhdin tunteen omaavaa tasoa ei ole ajopeleissä Xboxilla ennen nähty. Tunne kaahatessa onkin erittäin hieno.
Visuaalisesti peli on nätti ja värikäs ja noudattelee kivasti alkuperäisen, ensi kerran vuonna 1986 julkaistun klassikopelin piirteitä vaikkei yleiseltä kantilta katsottuna rajoja puskekaan Xbox-pelinä. Maisemat ovat kiitettävän erinäköisiä toisistaan samalla kun pelin kaikki menopelit on varsin hienosti mallinnettu peliä varten. Pientä yksityiskohtaisuutta lisäävät Ferrarin kuski ja pelkääjän paikalla istuva tyttöystävä; loivat kaarteet ja suorat kaveri ajaa yhdellä kädellä, kun taas sivuluisuun mentäessä toinenkin käsi on jo laitettava ratille. Vierellä istuva tyttöystävä tuulettaa kun mennään lujaa sivuluisussa ja istuu rauhallisena hiuksiaan hipelöiden, vaikka pujoteltaisiinkin kolmeasataa muun liikenteen keskellä.
Audiopuolella ääntä pitävät pääasiassa pelaajan auto, taustalla pauhaava rento musiikki, sekä ajoittain tehtäväohjeita huutava hempeä naisääni. Peli ei tue Xboxilta löytyvien omien kipaleiden soittamista vaan sen sijaan aina ennen kisaan lähtemistä pelaaja saa valita haluamansa kappaleen valikoimasta. Pelin alussa erilaisia musiikkiraitoja on tarjolla seitsemän ja pelaamalla OutRun Challengea valikoimaa saa kartutettua hieman lisää.
