Mielenkiintoisesti nimetty Antonball Deluxe on indiestudio Summitspheren kehittämä peli, joka on selkeästi ottanut vaikutteensa klassisista peleistä Mario Bros. Pelistä sekä Arkanoid.
Pääpelimuotona toimii nimessäkin esiintyvä hauskalla idealla toteutettu antonball, jossa pelaaja – tai maksimissaan nelihenkinen peliporukka – selvittää pieniä huoneita toinen toisensa perään. Ideana olisi potkia kimpoilevaa flipperipallon tavoin käyttäytyvää objektia ruudun oikealle puolelle kohti riviin järjestettyjä levyjä.
Samalla pitäisi pitää huolta siitä, että pallo ei takaisin kimpoamisen jälkeen pääse lentämään ruudun vasemmalla puolella olevasta aukosta ulos. Pallon menetys tietää kuolemaa ja elämän menetystä. Taso jatkuu niin kauan, kunnes huone on tyhjennetty levyistä. Joskus pelaaja voi saada levyjen tuhoamista varten avukseen hetkellisesti käsiaseen tai jopa multipallojakin kimpoilemaan pitkin ruutua. Pallon paukuttelu vasten lautoja on hieman kuin pelaisi Arkanoidia sivuttaissuunnassa.
Klassinen Mario Bros. -henkisyys ja inspiraatio korostuu enemmän vasta pelin toisessa pelimuodossa punchball, jossa ideana olisi listiä kaikki ruudulle putkistoista ilmaantuvat kiitettävän erilaisella tavalla käyttäytyvät möttiäiset heittämällä niiden päälle keilapallon kaltaista punchballia. Hyvässä lykyssä pallolla saa kolkattua useamman jonossa taapertavan ötökän, jolloin ne voi käydä potkimassa pois pelistä. Pallo kädessä pelaaja ei voi hyppiä, joten liian helpoksi pelaamista ei ole tehty.
Pisteitä kertyy niin punchballissa kuin antonballissakin ja alati kovenevia tasoja pelattavaksi olisi kaikkiaan 69 kappaletta. Tasot vaikeutuvat jo parinkymmenen levelin jälkeen melkoisesti, mutta punchballiakin voi pelata yhdessä toisen kaverin kanssa, joskaan ei nelinpelinä. Pelaaminen on hauskaa yksinkin, mutta kaksin vielä hauskempaa. Kauttaaltaan pelin kontrollit kussakin pelimuodossa ovat helpot ja nopea oppia, joskin ajoittain tarpeellinen hyppy korkeammalle onnistuu kömpelösti hyppynappulaa sekä ristiohjaimen alaspäin nuolta yhdessä painamalla.
Game overin jälkeen pelaamista on mahdollista jatkaa yleensä muutaman jatkomahdollisuuden voimin, mutta kerätty high score tallentuu ja nollautuu silti jokaisella kerralla. Omat huipputulokset päätyvät pelin leaderboardeille. Kaikista tasoista kaikissa pelimuodoissa löytyy myös keräiltäviä pelimerkkejä, jotka eivät nostata pelin pistesaldoa, vaan sen sijaan kertyvät pelaajan lottotilille. Pelin valikon kautta voidaan sitten ostaa kalliilla rahalla lottokoneen veivauskertoja, joista voittaa käytettäväksi uusia pikselihahmoja, joita on kaikkiaan 21 kappaletta.
Muita Antonball Deluxen pelimuotoja ovat Vs. Antonball, joka on maksimissaan neljän pelaajan yhtäaikaista vastakkaista taistelemista ja minimissään kahden – yksin ei siis voi pelata, mutta eipä tarvitsekaan, kun kyseessä on nimensäkin mukaisesti sama antonball moninpelinä. Vs. Antonball on pelimuodoista kuitenkin oikeastaan kaikkein tylsin. Nettipeliäkin olisi tarjolla, mutta ikävä kyllä linjoilta ei arvostelun tekohetkellä löytynyt missään vaiheessa ketään pelailemaan.
Visuaalisesti Antonball Deluxe pyrkii näyttämään 8-bittiseltä videopeliltä ja onnistuukin siinä varsin hyvin pirteitä musiikkejakaan unohtamatta – kuollutta nettipelipuolta täytyy muistaa edes kehua peliaulan varsin mainiosta ja muusta pelistä täysin erilaisella musiikilla. Aula ammotti tyhjyyttään, mutta jäin kuuntelemaan erinomaisen tunnelmallista, kuin suoraan originaalista Doomista revittyä musiikkiraitaa!
Pelin asetusvalikosta löytyy grafiikkaa silmällä pitäen tarjolla yksi ja ainoa CRT-filtteri, mikäli haluaa pehmentää pikseleitä, mutta sanoisin että filtteri on täysin turha, jopa huono. Se saa käsittämättömästi pelin näyttämään pelkästään kamalammalta ja sekavammalta – siispä pitäydyin suodattamattomassa pelikokemuksessa.
Loppusanat
Kokonaisuutena Antonball Deluxe on hauska pikkupeli, jota on kiva pelata pieninä annoksina ja yrityksinä nokittaa omaa aiempaa high scoreaan ja samalla yrittää kivuta yhtä korkeammalle leaderboardeilla. Kokemuksena peli on kuitenkin sen verran rajallista sorttia jopa pienen budjetin indiepeliksi, että sen vajaa seitsemäntoista euron hintalappu – kuolleen nettipelin lisäksi – on kuitenkin ehkä hieman ylilyöntiä.
