Michael Schumacher Racing World Kart 2002

Michael Schumacher Racing World Kart 2002 arvostelussa

Michael Schumacher Kart 2002 on nimestään huolimatta ihan kohtalaisen hyvä ja rento karting peli, josta tosin riittää iloa vain lyhyeksi hetkeksi, sillä yksinpelin kesto on varsin lyhyt ja tasoltaan helppo, eikä kunnollista ja kiinnostavaa moninpeliä pelissä ole tarjolla.

Teksti: Mikko Kosonen, 18.9.2002 Arvioitu lukuaika: 2 minuuttia
Arvostelun Michael Schumacher Racing World Kart 2002 kansikuva

JoWood on päättänyt tuoda markkinoille ehkä jopa hieman pitkää ja uskaliastakin nimeä kantavan kartingpelin nimeltään Michael Schumacher Racing World Kart 2002. Shumacheria ei kumminkaan pelissä esiinny alkuintroa enempää ja voikin hieman tietysti siksi ihmetellä miksi moninkertaisen maailmanmestarin nimen käyttämisestä pelissä on kannattanut maksaa. No siitä huolimatta katsastetaan onko pelistä mihinkään, vai onko peli pelkästään niin sanottu “lisenssiroska”.

Tarjolla pelissä on Training ja Time Trial pelimuotojen lisäksi Championship jonka lisäksi Time Trialia voi ajaa kilpaa myös moninpelinä netissä muita ihmiskuskeja vastaan. Ainut huono puoli tässä on se, että ensinnäkin servereitä on tasan yksi minne voi päästä pelaamaan ja sinnekin pelaaja pakotetaan rekisteröitymään pelin nettisivujen kautta. Omasta mielestäni peli olisi kaivannut jaetun ruudun moninpeliä kipeästi ja se olisi kaiken lisäksi voinut lisätä pelin elinikää, mutta minkäs teet. Kaikissa kolmessa pelimuodoissa on kolme eri luokkaa; FUN, ICA ja FSA joissa kussakin pääsee eri ratojen lisäksi tehoiltaan erilaisten karttien rattiin. Ratoja taasen on yhteensä 16 erilaista joiden aikana “virtuaali schumacherit” pääsevät ajelemaan muun muassa Hollannin, Englannin, Ranskan, Saksan ja Itävallan karting radoille. Radat ovat mukavan vaihtelevia, sijoittuen niin sisähalleihin kuin ulko-ilmaympäristöihinkin.
Kilpailuluokista kaksi ensimmäistä ovat älyttömän helppoja voittaa, kun taas viimeisen kanssa saakin sitten tuskailla hieman kauemmin. Helppous johtuu siitä, että jostain syystä kahdessa ensimmäisessä luokassa vastustajat ovat äärimmäisen hitaita ajajia, vaikka eivät yhtään ajovirheitä ikinä teekään. Siinä sitten mennään samaan tyyliin kuin Schumacher formuloissa, eli heti ensimmäiseen mutkaan tultaessa alkaa armoton kaulan venyttäminen takana tulijoihin. FUN, ICA luokat läpäistyäni ajattelin, että peli menee heittämällä läpi, mutta kolmas luokka on todellakin kahta ensimmäistä vaikeampi. Tämä ei johdu siitä, ettäkö vastustajat olisivat nopeampia, vaan siitä että ajettavat radat ovat paljon mutkikkaampia ja täysillä ajettaessa ajokin perä tuppaa tämän tästä lähtemään alta ja siinä sitä sitten yleensä ollaan seiniä nuolemassa.

Pelin kontrollit ovat kumminkin edellä mainitusta huolimatta hyvät ja erittäin simppelit, eli käytännössä kartin ohjaaminen onnistuu joko näppäimistön nuolilla tai erillisella padiohjaimella. mitään muita turhia nappuloita ei peliin ole menty onneksi istuttamaan. Kun mestaruus on lopulta sitten pienien vaikeuksien jälkeen voitettu ei käteen jää oikeastaan enää mitään pelattavaa, sillä kuten sanottua on moninpelipuoli hieman onneton ja eikä niitä Time Trial ja Training moodeja jaksa lähteä tahkoamaan.
Graafisesti ei olla tekemässä mitään schumachereita, eli grafiikan taso ei ole sieltä kärkipäästä mutta ainakin omasta mielestäni ne olivat kumminkin silti ihan tarpeeksi näyttävät ja värikkäät että peliä saattoi vielä pelata. Grafiikan keveyden ansiosta peli myöskin pyörii lujaa maksimiasetuksilla, 1280×960 resoluutiolla, sekä 32 bittisillä väreillä. Ääniä nyt ei ole paljoakaan, mitä nyt kaiuttimista kuulee renkaiden vinkunaa ja karttien moottorien pitämää pärinää taustalla soivan tasaisen jumputuksen säestämänä.

Yhteenveto

Kaipaa hiomista

Hyvää

  • Kontrollit
  • Grafiikka

Huonoa

  • Helppo
  • Kertakäyttöpeli