Fail Fail Succeedissa harjoitus tekee mestarin ja tuottaa ratkaisun

Fail Fail Succeedissa harjoitus tekee mestarin ja tuottaa ratkaisun

Pikselimiehen uudelleenspawnaaminen on kaiken A ja O.

Teksti: Mikko Kosonen , 7.6.2026 Arvioitu lukuaika: 4 minuuttia
Arvostelun Fail Fail Succeedissa harjoitus tekee mestarin ja tuottaa ratkaisun kansikuva

Isompien, graafisesti ilotulittavien ja samalla rutkasti enemmän omaa aikaani vievien pelien ja niiden arvosteluiden ohella on toisinaan kiva sukeltaa pienempien indiepelien maailmaan, jossa ei pitkiä tarinallisia välipätkiä katsella. Hauskasti nimetty Fail Fail Succeed on yksi sellainen tapaus. Peli on kaksihenkisen Notlanders-studion toisen jäsenen, Martin Zettermanin sooloprojekti. Inspiraationlähteenä ovat toimineet mielenterveyden ylä- ja alamäet.

Pelin simppeli idea on pelastaa lemmikkikoira ja koiran luokse pitää luoda kulkureitti. Super Marion tapaan koira karkaa lopuksi portaalista ja on haukkumassa “toisessa linnassa.”

Visuaalisesti grafiikalla ei mässäillä. Indietyyliin Fail Fail Succeed tarjoilee suosittua pixelartia – päähahmon palikkamainen olemus toi omaan mieleeni 80-luvun klassikkopuzzlepelin, Shamus, kun taas kahdeksanvuotias poikani kommentoi pelin nähtyään yhdellä sanalla: ”Minecraft.” Tämä hetki jos mikä oli se, joka ikäerokuilumme paljasti.

Pelin idea on simppeli: pikselinen pluto on karkuteillä, mene koiran luokse. No, homma ei olekaan aivan niin helppo, sillä useimmiten koira on toisessa päässä kenttää odottamassa, eikä sille viimeiselle kielekkeellekään nousta tuosta vaan, koska pelihahmon hyppykorkeus on hyvin rajattua. Tarvitaan koroke. Ensin toki pitää joko laskeutua alaspäin tai nousta ylöspäin, ennen kuin sille viimeiselle etapille edes päästään.

Jotta koiran luokse pääseminen onnistuisi, pitää epäonnistua jokaisessa kentässä ainakin muutamia kertoja, tahallaan ja siitä nimikin. Kerätään kivimallia oleva power up ja hypätään piikkien päälle. Hahmo respawnaa ja saa käytettäväksi sillakseen piikkien päällä makaavan edellisen hahmon sopivan kokoisen pään, joka on muuttunut käteväksi kivitasoksi. Pistelevät piikit kuin polttavat laseritkin estävät vapaata kulkua ja toisinaan napataan esimerkiksi lumihiutale tai hiekanjyvä ja muututaan jääkimpalemieheksi tai hiekkamieheksi.

Kun jäähahmo tapatetaan, muuttuvat jäiset jäänteet työnnettäväksi ja vedettäväksi jääkimpaleeksi, joka tuottaa erilaista arvoa kuin painava kivilaatta, jota ei siirrelläkään. Kivimateriaali sen sijaan on hajoavaa sorttia, kun sille astuu, joten on toimittava ripeästi. Trampoliinimallia oleva power up löytyy myös.

Toisinaan tulee huomanneeksi, että apulaatta tuli jätettyä väärään paikkaan. Ei hätää, kontrolleista löytyy tuplanäpäytys, jonka avulla voidaan resetoida viimeisin objekti alkupaikkaansa (kunhan seistään energiakentän sisällä) ja komennon toistamisella koko taso objekteineen kätevästi resetoituu, mikäli on ehtinyt tehdä jo enemmänkin pieleen mennyttä suunnittelua. Peli mainitsee erikseen, mikäli resetointia ei jossain tasossa tarvita läpäisyyn. Jotkut tasot sitä sen sijaan nimenomaan vaativat.

Jos omaa koiraansa ei löydä pelin parinkymmenen vaihtoehdon joukosta, lupailee Martin lisätä Sinun koirasi peliin.

Juuri kun homma alkaa sujua, soppaan heitetäänkin toisinaan häkkilintu. Pelasta lintu, paitsi, että tarvitaan avain häkkiin sitä ennen. Nouda avain ja saavuta lintu. Pelissä on mielestäni hienoisia vivahteita Nintendon puzzlepelistä Mario Vs. Donkey Kong, jossa niin ikään työnneltiin sitä ja tätä ja noudettiin nykkeleitä ovien avaamiseksi.

Muutamat tutoriaalimaiset alkutasot Fail Fail Succeedissa ovat helppoja ja taittuvat nopeasti, kunnes peli käärii hihat ja sanoo, että ”olet harjoitellut tarpeeksi.” Luulot otetaan nopeasti pois ja alkuun nouseva käyrä muutti pelin jopa hetkellisesti vaikeaksi, mutta kun pelin logiikka alkaa lopulta upota selkäytimeen, alkavat tasot olla nautinnollista pähkinää purtavaksi. Kun uutta tasonippua lähdetään jälleen uudessa portaalissa ratkomaan, ovat ne ensimmäiset tasot aina helpohkoja.

Jokaisen tason läpäisyn jälkeen näytetään läpäisyn kokonaisaika sekä kuolemiskerrat. Mitään tasoa ei kuolematta läpäise, minimissään ne ovat kahden kolmen luokkaa. Joskus kertoja voi olla 30-60 ja pulman pariin voi jäädä jumiin toisinaan jopa reiluksi kymmeneksi minuutiksi. Kuolemia tulee helposti kun kokeilee surutta kaikenlaista ja suunnittelee ja yrittää ratkoa sitä oikeaa strategiaa, jota tasoon vaaditaan.

Tätä aikaa ja kuolemien määrää on melko helppo petrata uusintayrityksellä.

Nappulaa painamalla (joko näppäimistön Y tai peliohjaimen B) zoomaa pelin kauemmas ulos ja esittelee tason kokonaisuudessaan, jolloin pelaaja voi kätevästi analysoida minkäkokoisesta ja millaisesta tasosta onkaan kyse. Onneksi pelissä ei tarvitse jäädä hinkkaamaan yhtä vaikeampaa tasoa, jos se ei vihjeavusta huolimatta tunnu menevän läpi, vaan muita kymmenen ja yhdentoista tason portaaleitakin aukeaa pelattavaksi pelin edetessä, joten tasoja voi läpäistä sieltä täältä. Kokonaiskestona päälle nelisenkymmentä tasoa menevät läpi aika hujauksessa, mikäli mihinkään ei jää pahemmin jumiin. Isompikin tasomäärä olisi kelvannut.

Perfektionistit voivat hinkata tasoja uudelleen ja kun jokin taso lopulta ratkeaa, voi saman tason vetää – jos vaan muistaa – speedrunilla läpi uudelleen, niitä turhia kuolemia vältellen. Mitään leaderboardseja tai high score -listaa pelissä ei ikävä kyllä ole, mutta old school -tyyliin ennen trophyjen ja saavutuksien aikakautta (ironisesti, pelissä on Steam-saavutuksia) hinkata voi ihan omaksi ilokseen. Hyvä fiilis siitä tuli, kun failattuani itseni oikein kunnolla pelikrapulaan, menin takaisin ja näytin aikakellolle mistä pikselikana pissii.

Toisinaan koiran pelastamisen sijaan tavoitteena on pelastaa lintu. Ensin kuitenkin pitää noutaa häkin avain. Tasosta voi zoomata ulos kuvassa näkyvällä tavalla, jotta kokonaiskuva hahmottuu paremmin.

Pulmaa ratkovalle pelaajalle annetaan työrauha ja musiikki on rauhallisen kaunista, korviin puhalletaan hieman ambienssia, mutta säveltäkin hetkittäin löytyy ja olin jopa kuolemieni keskeltä hahmottavinani Vangeliksen Tears in the Rainin vivahteita eräästä kipaleesta. Ehkä se oli vain mielikuvitukseni, joka tarjosi virtuaalista tuttia hankalan tason tuottamaan kivun lieventämiseen. Epäonnistu, itke, kuivaa kyyneleet ja resetoi.

Hauskana visuaalisena yksityiskohtana näinkin pikselisessä pelissä on mahdollisuus vaihtaa plutomainen oletuskoira johonkin toiseen – koiravaihtoehtoja, eli rotuja on valittavissa toistakymmentä. Jos omaa lempikoiraa ei jostain syystä siltikään löydä, voi pelaaja ottaa yhteyttä tekijään Martiniin, koska mies lupaa lisätä koirasi pelin tarjontaan.

Mikäli meinaa jäädä pahasti jumiin, auttaa vihjeominaisuus pelaajaa piirtämällä katkoviivoin palikoille tarvittavat sijainnit.

Kokonaisuutena Fail Fail Succeed on ehdottoman mielenkiintoisella idealla varustettu puzzlepeli, jonka koiranpelastus osaa olla varsin koukuttava. Hintaa sillä on noin yhdeksän euroa ja pelattavia, alati vaikeutuvia tasoja on päälle neljäkymmentä. Mikäli tuntuu, että tarvitsee myös hieman testata ennakkoon, niin pelistä on Steamissa tarjolla myös demokin.

Yhteenveto

Yrittänyttä ei laiteta, mutta arvosana laitetaan

Hyvää

  • Hauska idea
  • Simppelit kontrollit
  • Taustan äänet rauhoittelevat ratkonnan parissa
  • Peli merkkaa ylös suoritusajan ja kuolemamäärät
  • Vihjeitäkin saa tarvittaessa..

Huonoa

  • ..Mutta silti muutamiin tasoihin jää jumiin pidemmäksi aikaa
  • Tasot loppuvat nopeasti kesken
  • Leaderboardsin puute saattaa harmittaa