Peliarvostelu

Unrailed!

Pelin nimi: Unrailed!
Lajityyppi: Arcadepelit
Alusta: PlayStation 4
Kehittäjä/Julkaisija: Daedalic Entertainment/Indoor Astronaut
< >
Avaa pelin lisätiedot
User profile picture Teksti: Mikko Kosonen, 20.10.2020 Arvioitu lukuaika: 6 minuuttia
Arvostelun Unrailed! kansikuva

Unrailed! -nimeä kantava peli on sveitsiläisen Indoor Astronaut indiestudion tuotos, jonka idea pyörii satunnaisgeneroinnin ohella junakiskojen valmistuksessa.

Peli pitää sisällään kolme erilaista pelimuotoa, joista mielenkiintoisin ja haastavin on ehdottomasti endless, joka nimensä mukaisesti jatkuu, jatkuu ja jatkuu. Keskeinen pointti pelissä on rakentaa junarataa mahdollisimman kauan, jotta juna voisi puksuttaa raiteilla loputtomiin. Ruudun alalaidassa näkyy metri-ilmaisin, joka kertoo kuinka pitkän matkan pelaajan juna on jo kulkenut.

Kun juna lopulta tuhoutuu – joko tuleen syttymisen vuoksi tai kiskojen keskenloppumisen vuoksi – merkataan pelaajan high score, tässä tapauksessa metritulos ylös listoille. Kullekin pelin kolmelle vaikeustasolle on oma high scorensa, jotka näytetään leaderboards-listalla vasemmalla, kun taas oikealta voidaan kadehtia top-10 huippupelaajien tuloksia.

Arvostelua kirjoittaessa Unrailed! -pelin paras tulos oli reilu 5000 kilometriä. Ei kuulosta ehkä sinänsä suurelta lukemalta, mutta voin sanoa, että jopa 100 ja 200 metriä pitkät huipputulokset ovat iso saavutus etenkin aluksi. Tiedä sitten kuka pelin huipputulokset on tehnyt, sillä top-10 listalla ainakin kaksi pelaajanimistä esiintyi useamman sijoituksen kohdalla.

Peliä voi pelata joko yksin tai samalta sohvalta käsin myös maksimissaan kolmen muun pelaajan kanssa. Pelimuotojen osalta tarjolla on pikapeli, endless, sandbox sekä versus, joista viimeksi mainitussa pelataan toista vastaan ja jossa molemmilla on oma junaratansa. Lisäksi tarjolla on myös nettipelimahdollisuus, mikäli paikallista kaveriseuraa ei löydy.

Yksin junassa

Yksinpelikokemuksenakaan peli ei kuitenkaan jää köyhäksi, sillä pelaaja saa apurikseen tekoälyn ohjastaman pelaajan, joka tekee oman tehtävänsä kiitettävällä tarkkuudella. On silti myönnettävä, että ensimmäisen nettisessioni jälkeen olin pelin suhteen täysin myyty. Unrailed! onnistuu indiepelinä, niin kuin indien pitääkin: yksinkertainen, mutta uniikki ja niin koukuttava peli-idea yhdistettynä saumattomaan ja selkeään pelattavuuteen – siinä on kutakuinkin pähkinänkuoressa Unrailed! Eikä ehtinyt edes kauaa vierähtää, kun vasta arvostelin toisen indiehelmen, Worm Jazzin.

Ideana olisi siis rakentaa junarataa asemalta matkaan lähtevälle junalle. Päätoimisesti juna liikkuu tasaisen tappavaa tahtia, kohti kiskotonta maastoa. Junaradan kappaleita rakennetaan raaka-aineista. Tämä tarkoittaa sitä, että pelaajan tai pelaajien pitää louhia rautaa sekä kaataa puuta kiskoja varten. Louhitut raaka-aineet poimitaan syliin ja nakataan junan tavarakärryyn, jonka jälkeen juna alkaa automaattisesti valmistaa raidepaloja lavalta noukittavaksi. Ei muuta kuin valmiit palat kainaloon ja mars asettamaan niitä junan reitille.

Vastuu on kova

Puunhakkaajia ja kivenlouhijoita voi kerrallaan olla vain yksi – vaikka peliä pelaisikin täysi neljän porukka. Muut kaksi voivat keskittyä raaka-aineen kärräämiseen maastosta sekä ratapalojen asettamiseen. Pitäisi myös muistaa roudata vesisankoa mukana, sillä aika ajoin väsymättömästi töitä tekevä juna syttyy tuleen ja tulipalo pitää sammuttaa, muutoin matka tyssää jo ennen kuin kiskot loppuvat. Jos jompi kumpi louhija vaipuu ajatuksiinsa tai muuten vain keskittyminen herpaantuu, voi virhe olla kohtalokas, kun uusia paloja ei päästäkään rakentamaan.

Tekemistä siis riittää, eikä aikaa seisoskeluun liiemmin jää. Junan liikkuessa myös ruudun vasen laita liikkuu hitaasti kohti oikeaa, joka tarkoittaa sitä, että kuten aikoinaan vanhoissa 8-bittisen Nintendon peleissäkin, se mitä ruutu ei näytä, sinne ei voi palata. Tämä aiheuttaa välillä tilanteita, joissa pelaajien maahan lojumaan jätetyt työkalut tai vesisaavi uhkaavat jäädä vierivän ruudun ahmaisemaksi. Työkaluista kuin sangostakin on siis pidettävä huolta, ratakiskojen valmistamisen tapaan. Joskus voi käydä jopa niinkin hassusti, että pelaaja rakentaa rataa ja epähuomiossa saa itsensä tilanteeseen, jossa juna vaunuineen tukkii kulkureitin työkalujen luokse, minkä lisäksi raaka-aineet ja kiskotkin ovat lopussa. Odotetaan kuumeisesti avautuvaa rakoa, jotta saadaan työkalut ja päästään kiirestii louhimaan, mutta aina ei aika ole tällaisissa tilanteissa pelaajan puolella ja peli päättyy.

Oman päänvaivansa junaradan rakentamiseen tuovat pimenevä ilta sekä esimerkiksi paksu sumu, jotka haittaavat näkökenttää. Junan liikettä on mahdollista hidastaa rakentamalla muutakin kuin pelkkää suoraa rataa. Mahdollisimman mutkitteleva saattaa syödä enemmän paloja, mutta samaan aikaan tuottaa niitä tuikitärkeitä pieniä hengähdystaukoja, kun juna hoitaa mutkat hitaammalla vauhdilla. Aina ei edes voi rakentaa suoraa rataa, sillä vaikka puuta ja rautaa poimitaan kyytiin, ei harmaata kalliota voi louhia pois tieltä.

”Niin vaunun oikein silloin valitsen”

Kun pelaaja tai pelaajat ennen pitkää saavuttavat uuden juna-aseman, toimii tämä taukopaikkana, mutta myös päästään päivittelemään junaa ja sen vaunuja. Uudet, paremmat vaunut mahdollistavat tehokkaampaa työskentelyä ja esimerkiksi lastin määrän varastointi valmistusvaunussa kasvaa. Oikein valittu päivitys voi parantaa pärjäämistä ja etenemistä ratkaisevalla tavalla.

Pelaaja voi kasvattaa myös vesitankin kokoa, jolloin sankoakaan ei tarvitse jatkuvasti olla täyttämässä. Asemalta voi saada myös esimerkiksi erikoisempia vaunuja, jotka louhivat läheisyydessä olevia materiaaleja itse ja vetävät ne magneetin lailla kyytiin. Dynamiittivaunu valmistaa jokaisen cooldownin päätyttyä aina uuden pötkäleen, jonka voi sitten noukkia ja viedä rautalouhoksen viereen. Räjähdys laittaa rautaa paloiksi, ilman että sitä tarvitsee käydä hakulla louhimassa.

Uusi veturi sen sijaan kasvattaa mukana vedettävien vaunujen maksimimäärää, mutta samalla se resetoi letkan kulkuvauhdin alkuperäiseen. Veturi se kun hiljalleen nopeutuu ja nopeutuu, mitä pidemmälle kartalla edetään. Päivitysasemille ei ole pakko pysähtyä ja tarjolla on jopa trophykin, mikäli ”väistää” kokonaiset 50 asemaa. Junan ja vaunujen päivittely on kuitenkin niin tarpeellinen ja oleellinen juttu, että ei trophya ainakaan tahallisesti tullut pelatessa tavoiteltua.

Asemilta saatavat päivitykset sekä uudet vaunutyypit ovat jokaisella kerralla satunnaisesti luotavan pelimaiseman ohella myös satunnaisesti arvottuja. Joskus päivityksiä ei pääse hankkimaan, koska pelaajalta uupuu kultaisia pultteja. Näitä saadaan pelin maastosta, mutta se edellyttää yleensä jonkin metsän pikaista kaatamista ja paria sillanpalan rakentamista veden yli pieneen saareen, jossa pultti sijaitsee. Jos aikaa sellaiseen siis on, kannattaa pulttien perässä juostakin, mutta joskus varsinainen työ vie miehen mennessään.

Elämä vilisee silmissä

Kun peli päättyy game overiin, antaa Unrailed! Hauskana ominaisuutena peli antaa katsoa uusintana oman rakennusprojektin ja vielä vaikkapa 100-kertaisesti nopeutettuna. Parin sadan metrin tai sitä pidempi kiskorakentelu saattaa oikeassa elämässä pelattuna kestää sen puolisen tuntia, mutta pikakelattuna aika menee siivillä ja saavutettu etäisyyskin näyttää mitättömältä. Ei muuta kuin uutta yritystä!

Nettipelinä Unrailed! on ehdottomasti hauskimmillaan, sillä osaavan porukan kanssa on mahdollista päästä pitkälle. Ennen nettipelailuani en ollut esimerkiksi tullut ajatelleeksikaan, että voisin pinota materiaaleja omiin pinoihinsa ja kantaa tavaraa kuin valmiita kiskojakin mahdollisimman paljon seuraavan aseman välittömään läheisyyteen, ennen kuin ne viimeiset palat laitetaan paikalleen, jolloin juna kiihdyttää vauhdilla asemalle. Tästä lähteminen matkaan jälleen on piirun verran helpompaa, kun aseman kupeessa on jo valmiiksi paljon materiaalia mistä ammentaa.

Indoor Astronaut on kaiken lisäksi kehittänyt varsin toimivan tavan kommunikointia varten pelaajien kesken, eikä mitään äänichattia tarvita. Pelaajat voivat käyttää apunaan älypuhelimiemme maailmasta varsin tuttuja emoji- ja emotekuvakkeita.

Kontrolliensa osalta Unrailed! on äärimmäisen helppo oppia. Vasemmalla tatilla liikutaan, liipaisimilla hallitaan kuvakevalikoimia, X-nappulalla noukitaan ja asetetaan raaka-aineita ja tavaroita, neliöllä louhitaan ja hakataan. Ympyränappula toimii eräänlaisena kätevänä boostipyrähdyksenä, joka hetkellisesti nopeuttaa hahmon liikkumista.

Juna saapuu laiturille viiveellä

Valitettavia miinuksia ja samalla kenties ainoita heikkoja lenkkejä pelissä on se, että nettipeliseuraa ei ollut aina helppo löytää. Peli voi liittyä pikapeliin tai aulan kautta, tarkemmin hakuasetuksia määrittäen. Aulasta voidaan valita, miltä mantereelta peliseuraa haetaan, pysytäänkö Euroopassa vaiko kenties ryhdytäänkö radanrakenteluun USA-pelaajien kanssa.

Allekirjoittanut ei ikävä kyllä onnistunut löytämään peliseuraa Euroopan servereiltä enkä esimerkiksi Japanistakaan, mutta USA:n kanssa pelaaminen natsasi. Harmillisesti peli kuitenkin lagasi paikoin paljonkin, vaikka peliporukan kanssa saimmekin pelin muutoin pelattua alusta aina junan tuhoutumiseen asti varsin mallikkaasti. Moninpelaaminen on netissäkin erittäin hauskaa ja toimivaa, mutta seuran tai ainakaan viiveettömän seuran saaminen ei ole missään nimessä taattua.

Audiovisuaalisella osastolla Unrailed! on hauskan primitiivinen ilmentymä – kuten monet pixelartilla tehdyt indiepelitkin. Unrailed! Koostuu kuitenkin enemmän palikkamaisesta grafiikkasuunnittelusta, joka etäisesti on Minecraftia ja ehdottomasti lähemmin loistavaa Pac-Man 256 -pelin grafiikkaa muistuttava peli. Kyseistä Pac-Mania peli muistuttaa myös niiltäkin osin, että molemmissa vain edetään, edetään, mahdollisimman pitkälle.

Voisin mennä jopa niinkin pitkälle, että Unrailed! On hauskasti saatu näyttämään kuin joltain Atari 2600 -konsolin peliltä modernilla palikkagrafiikalla. Parhaitenhan sitä tunnistaa hyvän pelin siitä, että grafiikka voi olla vaikka mitä ja silti peli koukuttaa, kuten Unrailed! -pelin kohdalla ehdottomasti asianlaita on.

Äänimaailman osalta kilkutus ja kolkutus -efektit eivät niinkään pääse loistamaan, mutta musiikki on hauskaa ja toimivaa, silloin kun se taustalla pärähtää käyntiin. Villin Lännen -henkisestä musiikkiraidasta on ehdottomasti paikoin aistittavissa hiljattain edesmenneen Ennio Morriconen säveltämän Hyvät, Pahat ja Rumat -elokuvan ääniraidan vivahteita. Kerrassaan loistavaa.

Loppusanat

Rankka vuosi 2020 lähenee jo kohta loppuaan, mutta on silti hauska videopelejä ajatellessa huomata, kuinka yllättäviäkin hittejä edelleen julkaistaan ennen vuoden vaihtumista. Junaradanrakentelupeli Unrailed! onkin ehdottomasti yksi allekirjoittaneen suosikkeja kuluvan vuoden osalta.

Yhteenveto

Lähes virheetön

Hyvää

  • - Uniikki idea
  • - Simppelit, mutta toimivat kontrollit
  • - Älyttömän koukuttava
  • - Yksinpelinäkin hauskaa..
  • - ..Mutta kaksin tai porukassa hauskempaa
  • - Visuaalinen suunnittelu
  • - Hauska musiikki
  • - Satunnaisgenerointi ja junan päivittely pitää pelin tuoreena
  • - Nettipelissä kommunikointi toimii hienosti kuvakkeillakin

Huonoa

  • - Nettipeliseuran saaminen ei ole aina taattua