FIFA 07 arvostelussa

“Uusi vuosi ja uudet kujeet” ei ole miesmuistiin ollut tarkalleen ottaen se kaikkein yleisimmin käytetty sanonta kuvaamaan EA:n jokavuotisten urheilupelien uusia osia. Fifa-sarjan kohdalla paineet realistisemman ja pelattavuudeltaan intuitiivisemman Pro Evolution Soccerin puolelta ovat pakottaneet EA:n harkitsemaan pelistrategiaansa uudemman kerran. Fifa ’07:n kohdalla yleisön toiveita on selvästi kuunneltu; realisminuppia on väännetty kaakkoon, pelaamisen painopistettä on siirretty yksilösuorituksista kohti oikeaa jalkapalloa muistuttavaa syöttöpeliä ja audiovisuaalista ulosantia on kromattu vielä entisestään. Viimeisintä Fifaa onkin laajalti luonnehdittu sarjan parhaaksi osaksi ja vieläpä ihan hyvästä syystä.

Arvatenkin, aitojen joukkueiden, pelaajien, liigojen ja yleisen audiovisuaalisen kromin määrän puolelta Fifa ’07 pallottelee ihan omassa liigassaan: pelin kotisivulla uusimman Fifan julistetaan ylpeänä sisältävän 27 eri liigaa kahdestakymmenestä eri maasta ja jopa 510 tarkoin mallinnettua joukkuetta. Käytännössä tuo “tarkka mallinnus” tarkoittaa ulkoisten piirteiden kuten pelaajien kasvojen ja pelipaitojen aitoutta, koska suhteellisten hyökkäys-, puolustus- ym. joukkuekemiamittarien ohella eri joukkueiden pelattavuudessa ei mainittavaa persoonallisuutta erottunut, jos nyt muutaman maailmanluokan tähtipelaajan maneereita tällaiseksi lasketa. Siltikin, loistavasti etenevä selostus ja sellaiset yksityiskohdat kuten vaikkapa joukkueen nimeä huutava kotiyleisö tai dynaamisesti ottelun mittaan vaihteleva sää jaksavat aika ajoin nostaa hymyn huulille.
Pelattavuutensa puolesta Fifa ’07 on läpikäynyt kehitystä edellisosaansa verrattuna, mutta Pro Evolution Soccerin intuitiivisista ja helposti opittavista kontrolleista jäädään vielä hienoisen välimatkan päähän. Ongelma koskee lähinnä korkeasta oppimiskynnyksestä kärsiviä amatöörejä ja muita uusia tulokkaita, mutta koko PS2-padin nappirepertuaarin käyttöön tottuneet Fifa-veteraanit lienevät yhä kuin kotonaan myös ’07:n kanssa.

Hankalat kontrollit poislukien, Fifa ’07:n pelattavuus muistuttaa edellisvuoden painosta enemmän ihan oikeaa jalkapalloa. Uudistuksia on lukuisia, mutta eniten allekirjoittaneen silmiin iski itse palloon kohdistuva fysiikka, joka toimii selvästi viimevuotista Fifaa uskottavammin; olipa kyse sitten laukauksesta, pallon kuljetuksesta tai liukutaklauksesta, tuntuu jokaisen pelaajan ja pallon välisen kosketuksen lopputulos määräytyvän enemmän fysiikan lakien, kuin ennalta asetettujen muuttujien perusteella.

Uskottavan fysiikan ohella, Fifa ’07:n realismista kielii myös pelin painottuminen epäuskottavista yksilösuorituksista kohti syöttelypeliä. Puolustuksen läpi kikkaileminen soolona sekä pallon upottaminen verkkoon huonosta kulmasta tai ahtaasta paikasta on muuttunut lähestulkoon mahdottomaksi tehtäväksi jopa attribuuteiltaan ylivoimaisille tähtipelaajille. Maalien tekeminen onnistuu huomattavasti paremmin hajottamalla puolustusta nopealla syöttöpelillä ja laukomalla vasta varmasta paikasta. Tästä käy kiittäminen useimmiten varsin tehokkaasti syöttö- ja laukaisupaikkoihin hakeutuvaa hyökkäyspään tekoälyä. Toimivan hyökkäysälyn vastapainoksi puolustus tuntuu toimivan jopa puolustusominaisuuksiltaan hyvienkin joukkueiden kohdalla kummallisen epätasaisesti. Etenkin keskitysten blokkaaminen tuntuu paikoin täysin arpapeliltä, olipa puolustaja sitten ottamansa miehensä oikealla tai väärällä puolen, mistä koituu ajoittain tarpeetonta turhautumista. Todella räikeät mokat ovat onneksi sen verran harvinaisia (tai itse aiheutettuja), ettei Fifa ’07:n pelattavuutta näin kokonaisuutena tarvitse liioin parjata.

Siinä missä Pro Evolution Soccer on luottanut pääosin pelillisiin avuihinsa, on Fifa pyrkinyt tarjoamaan täydellistä jalkapallofanaatikon pakettia aina manageriosuuksia myöten. Managerointi on vahvasti mukana myös tämänvuotisessa painoksessa. Perusidea on selvä kenelle tahansa lajia seuraavalle: pelaaja luotsaa valitsemaansa tai itse tekemäänsä joukkuetta läpi kauden, pyrkien siinä sivussa pitämään taloutensa kurissa, joukkuejohdon ja fanit tyytyväisinä sekä lopulta tietenkin saavuttaen tavoitteensa liigasijoituksen puolesta. Myös pelin managerimoodi on kehittynyt realistisempaan suuntaan, sallien tällä kertaa myös pelaajien kehittymisen sekä uusien pelaajien hankinnan nuorisoliigasta. Muita keskeisiä uudistuksia ovat suhteellisen tarpeettomaksi osoittautunut mahdollisuus antaa koneen ratkoa ottelut reaaliaikaisesti, ottaen itse kantaa lähinnä strategisiin päätöksiin ja Fifan PS2-versioon rakennettu mahdollisuus siirtää managerointidata kaapelilla PSP-käsikonsolille ja jatkaa joukkueensa luotsaamista vaikka bussimatkalla töihin tai kouluun. Tämä luonnollisesti vaatii myös PSP-version Fifa ’07:sta (jonka puutteessa kyseinen ominaisuus jäi valitettavasti tyystin testaamatta).

Yksi Fifan onnistuneimpia piirteitä on sen nettipeli. Verkkoviive pysyi varsin siedettävällä tasolla jopa PS2-versiolla pelattuna ja sopivan tasoisesta peliseurasta ei ole pulaa EA Online-palveluun tehdyn profiilin pitäessä kirjaa pelaajien henkilökohtaisista saavutuksista. Toimiva peruspeli ei ole riittänyt EA:lle, vaan nettipelipalvelua on pyritty integroimaan lähemmäksi todellisen maailman tapahtumia, lisäämällä online-palveluiden kylkiäisiksi oikeista jalkapallotapahtumista uutisoiva uutisnauha ja todellisten liigapelien mukaan etenevät “interaktiiviset liigat”. Interaktiiviset liigat toimivat siten että pelaaja valitsee haluamassaan liigassa pelaavaan joukkueen ja pelaa pelejä oikean liigan sanelemaa vastustajaa ja tätä kannattavia nettipelureita vastaan. Osallistua voi niin moneen otteluun, kun oikeiden otteluiden ympärillä aukeavassa aikaikkunassa kerkeää ja jokainen voitto lasketaan yhdeksi ääneksi oman joukkueensa puolesta. Aikaikkunan sulkeutuessa, äänet lasketaan yhteen ja enemmän voittoja kerännyt joukkue vie virtuaaliliigassa jaetut pisteet. Moodi on suorastaan nerokas tapa houkuttaa eri joukkueiden fanit ottamaan mittaa toisistaan virtuaalikentillä ja EA Onlinen kautta saatuja pelaajamääriä katsellessa, homma tuntuu ihan aidosti vetoavan pelikansaan.
Kaikkiaan Fifa ’07 tuntuu erittäin onnistuneelta paketilta, joskin kovimman kilpailun tullessa lähestulkoon kulttimainetta nauttivan Pro Evolution Soccerin puolelta, herääkin kysymys riittävätkö Fifa ’07:n rahkeet vuoden parhaan jalkapallopelin titteliin? Kysymykseen ei ole täysin yksiselitteistä vastausta, mutta uskaltaisin väittää että edes urilleen jähmettynein PES-fani voi tuskin kirkkain silmin väittää Fifa ’07:n jäävän kovin paljoa millään osa-alueella kilpailijalleen. Kaikkia peliohjaimen painikkeita hyödyntävä pelattavuus ei ole ehkä paras tapa houkutella uusia pelaajia Fifan äärelle, mutta veteraanien vaakakuppia Fifa ’07:n suuntaan painavat managerimoodi ja interaktiiviset liigat. Kuten tarkoitus on varmasti ollutkin, Fifa ’07 tarjoaa monipuolisen jalkapallofanaatikon paketin jossa on vähän kaikkea. Pienet säröt pelattavuudessa eivät tätä tosiasiaa muuksi muuta.