Just Dance 2026 Edition kutsuu rennosti tanssimaan - jos onlineyhteys antaa luvan
Biisilistaus on tuttu 40 kappaleen sekoitus eri vuosikymmeniltä. Tekniset yksityiskohdat kaipaavat hiomista.
Ubisoftin jokavuotinen Just Dance -pelisarja alkaa olla melkeinpä ainoita partypelejä, joita tasaiseen tahtiin joka vuosi vielä julkaistaan. Sonyn julkaisemat visailut ja Singstarit kuin Activisionin Guitar Herot sekä Harmonixin Rock Band -pelit ovat kaikki unohtuneet unholaan, kun tanssijalkaa vaan enää vipattaa.
Hiljattain arvosteluun pätkähti pelin Just Dance 2026 Edition -pelin Ultimate Edition, joten olihan ne tanssikengät jälleen laitettava jalkaan. Olen aiemmin arvostellut pelisarjan 2019-julkaisun, joka on samalla ainoa kokemukseni Just Dancen -sarjan parissa. Vielä tuohon aikaan oli mahdollista valita, pelaako Playstation-kameran edessä twerkaten vaiko älypuhelin kädessä heiluen.

Just Dance 2024 -pelin ajoista lähtien Ubisoftin tanssahtelu on tukenut kahdenlaista pelitapaa: älypuhelimen kanssa pelaamista sekä pelitapaa, jossa luuri (omassa tapauksessani iPhone) asetetaan etualalle toimimaan konsolin oman kameran sijaisena, joka sitten mallintaa pelaajan heilumista – harvoilla Xboxin omistajilla on mitään kameraa uudemman Kinectin aikoinaan flopattua. Peli ei yleisestikään konsolikameroita tue, PS5-puolellakaan. Tässä mielessä Ubisoftin tai tarkemmin kehittäjästudion (joita mainitaan viisi) työsarka on varmasti helpottunut, kun peliä ei tarvitse enää optimoida erilaisille kameroille, joten kokemus on teknisesti varmasti vedenpitävämpi?
Alkuruudusta skannataan näppärästi QR-koodi, joka heittää puhelimen sovelluskauppaan, Just Dance -sovelluksen sivulle. Ladataan appi ja sitten naitetaan peli sen kanssa yhteen naputtelemalla sovellukseen TV-ruudulla näkyvä parituskoodi. Luonnollisesti puhelimen sekä konsolin tulee olla samassa WLAN-verkossa.
Kätevyydellä on varjopuolensa. Sitä olisi kuvitellut, että Just Dance 2016 -pelistä asti mukana ollut tapa yhdistää ja pelata toimisi jo nykyään saumattomasti, mutta vaikka oman kodin nettiyhteys toimisi katkeilematta, Ubisoftin serverit aina eivät. Toisinaan peli saattoi väittää, että puhelimeni ei tue kamerankäyttöominaisuutta lainkaan, vaikka vielä edellisen biisin aikana ominaisuus toimi hienosti.

Toisinaan paritettu yhteys puhelimen ja sovelluksen välillä saattaa katketa, eikä hetkellisesti tallentuneen koodin uudelleen lähettäminen auta mitään – peli on suljettava kokonaan Xboxin työpöydälle. Tässä kohtaa nipotan pelin käynnistämisen hitaudesta: kun pelikuvaketta klikataan, kuluu aikaa ensimmäisestä alkuruudusta siihen pisteeseen, että peli on yhdistänyt itsensä Ubisoft Connect -palveluun jopa viisikymmentä sekuntia – eli melkein minuutti jokaisella käynnistyskerralla! Suurin osa ajasta kuluu katsellessa latauspyörän pyörimistä ”connecting” -vaiheessa.
Yhdistymisen kestoa on viimeisimmän pätsin tietojen mukaan saatu pienennettyä, enkä osaa kuvitellakaan kuinka hidasta yhdistäminen on ollut ennen pätsiä, mutta lisää työtä vielä tarvitaan. Voisiko edes sen turhan Ubisoft-logon katselun skipata? Toisinaan kun pelin joutuu sitten sulkemaan, pitää myös parituskoodi naputella uudelleen. Miksei tätä paritustakaan voi tallentaa muistiin puhelinkohtaisesti? Mikäli pelin jättää ”päälle” taustalle pikakäynnistykseen, parituskoodi vanhenee eikä se enää toimi puhelimen kanssa, eli peli on joka tapauksessa suljettava kunnolla. Viiden Ubisoft-studion voimin työstetty puolivillainen virittely on jokseenkin anteeksiantamattoman laiskaa työtä.

Jos tekniset murheet unohdetaan, on Just Dance 2026 Edition pintapuolisesti varsin pätevä kokoelma erilaisia biisejä jälleen kerran, joita kuitenkin arvatenkin dominoi pop-genre. Uutta tanssittavaa löytyy se vakioksi muodostunut 40 kappaletta, listaus alla:
Abracadabra - Lady Gaga
All Star - Smash Mouth
Anxiety- Doechii
APT. - ROSÉ & Bruno Mars
Azizam- Ed Sheeran
Big Bad Frog- Austin & Collins
Bluey Medley - Bluey
Born To Be Alive - Patrick Hernandez (Reborn Version)
Chichika (feat. METAMAMI) - MariaDennis
Counting Stars- OneRepublic
Cry Baby - Melanie Martinez
Don Raja - Su Real and DISTORT
Don't Go Breaking my Heart - Lulu & Levon
DRIP- BABYMONSTER
Feather- Sabrina Carpenter
Girls Just Want To Have Fun - Cyndi Lauper
Good Girls - Humphrey Dennis feat. Zanillya
Good Luck, Babe!- Chappell Roan
Houdini- Dua Lipa
Hung Up - Madonna
I Had Some Help - Post Malone feat. Morgan Wallen
It's ok I'm ok - Tate McRae
Kitipo- Dixson Waz, La Tukiti, and Amenazandel
La Bamba - The Sunlight Shakers
Louder- Don Elektron and Derek
Love Again - Dua Lipa
Messy- Lola Young
Moonlight- Aileen-O
Pop Muzik - M, Robin Scott
Prehistorock- Ricky Stone
Rockin' Around the Christmas Tree - Mrs. Claus and the Elves
Stay Cheese - Paul Russell
Show me what you got- Boomborg
Sokusu- Wanko Ni Mero Mero
Spin Your Love- Kevin J Simon
Strangers- Sigrid
Thrift Shop (feat. Wanz) - Macklemore & Ryan Lewis with Wanz
Viva la Vida - Coldplay
We Just Begun - Stush and WOST
Zombieboy- Lady Gaga

Hieman tylsästi jopa kahdeksasta pelin biisistä on mukana vaihtoehtoinen versio, jossa tanssikuviot ja taustalla näkyvä tanssivideo ovat hieman erilaiset ja vaikeustaso kenties yhden tai pari palkkia vaikeampi tai helpompi. Onko tässä mitään järkeä? Onneksi nuo kahdeksan eivät sisälly pelin 40-kappaleen lukuun, joten ”periaatteessa” peli tuo mukanaan 48 tanssivaihtoehtoa.
Tarjolla on niin uutta kuin vanhempaakin biisiä, vaikka ysäri- ja kasarivalikoimaa onkin käytännössä yksi ja kaksi biisiä. Alan varmasti kohdeyleisönä olla liian vanha, koska sieluni itkee verta. Tarjottua valikoimaa voidaan selata ja lajitella esimerkiksi fiiliksen ja vuosikymmenten mukaan. Tai esimerkiksi kuinka vaativia tanssittavia kappaleet ovat asteikoilla 1-4.
Nelostason biiseistä ei välttämättä puolikeskittyneellä hutiloinnilla saa kuin yhdestä kolmeen tähteä loppuarvosanaksi eikä toisinaan edes keskittyneesti, mikäli nopeat tanssikuviot eivät ota onnistuakseen, mutta hikoilemaan ne saavat takuulla silti sitäkin enemmän. Helpoimmissa ja hitaimmissa lastenkappaleissakin saa väliin pitämättömällä ”no täähän menee vaikka silmät kii!” -tanssimisella helposti aikaiseksi vaivaisen kolme tähteä, joten kartalla pitää olla.
Tuttuun tapaan pelaaja voi asettaa kalorimittarin päälle, joka pitää ainakin jonkinmoista kirjaa siitä, kuinka paljon poltellaan. Kalorimittari myös kertoo, kuinka monta biisiä on jo tanssittu ja mikä on heilumisen kokonaiskesto – mikäli siis vedellään useampia biisejä putkeen. Se miten puhelin kädessä heilumista sitten mitataan ja kuinka tarkasti, on silkkaa arvailua, mutta yleisellä voisi sanoa, että tämä on takuulla se helpompi tapa pelata – ei ole niin tarkkaa miten telkkarin edessä heilutaan.
Puhelimen pitäisi ruudulla näkyvien tanssivalmentajien värillisen hansikkaan perusteella olla aina tietyssä kädessä (vasemmassa) mutta peli itse neuvoo, että puhelimen pitää olla oikeassa kädessä pisteiden kertymiseksi. Kokeilin ihan huvikseni laittaa sen kiellettyyn käteen, vasempaan, ja kappas pisteitähän tuli kolmen tähden verran. Paremmalla osaamisella ehkä se neljäkin, eli ei peli niin tarkasti pysty kätisyyttä loppujen lopuksi mittaamaan.
Kamerayhteydellä peli arvatenkin mittaa tarkemmin pelaajan liikkeitä, kun jalatkin tulevat mukaan ja isommat tähtimäärät jäävät helpommin kertymättä kuin puhelin kädessä -tekniikalla. Sanoisin silti, että puhelinvapaana heiluminen on mukavampaa, vaikkei itselläni ollut arvostelijamme Petterin aiempien vuosien peleissä kokemaa ongelmaa siinä, että vahingossa painaisin puhelimen lukitusnappulaa ja katkaisisin siten yhteyden pelin ja sovelluksen välillä. Kädet vapaana tanssiminen vain yksinkertaisesti muistuttaa sitä vanhaa, klassista tapaa pelata.
Tuttuun tapaan voi tanssia seuraamalla joko omaa ruudulla heiluvaa tanssivalmentajaa ja matkia sitä (tai yrittää parhaansa mukaan) tai sitten oikealta alakulmasta vasemmalle liikkuvia tanssikuvakkeita vahtaamalla. Näiden kahden välillä tuli vaihdeltua hieman biisistä riippuen – toisinaan koin saavani parempaa tulosta matkimalla itse tanssijaa, kuin kuvakkeita.

Lähestulkoon kaikki mukana olevat biisit tukevat molempaa pelitapaa, mutta sellaisiakin kappaleita on, jotka tukevat vain puhelin kädessä heilumista. Kameramoodi on edelleen ikävä kyllä myös varattu ainoastaan yksintanssijalle – partypelailut ja maksimissaan kuuden tanssijan yhtäaikaiset bileheilumiset suoritetaan niin, että kaikilla on oman puhelimeensa appi ladattuna ja naitettuna koodilla pelin kanssa.
Isäntäpelaaja sitten hoitaa puhelimellaan valikoissa selaamisen ja biisivalinnan. Sinänsä useamman vuoden mukana ollut hubin kaltainen jättivalikko, josta löytyvät kaikki mukana tulevat biisit, kuin maksullisen puolen biisitkin, on varsin kätevä luettelo. Biisejä tanssimalla oman tanssiprofiilin taso nousee ja erilaista profiiliin läntättävää rojua ja muuta aika selvästi tekoälyllä tuotettua turhaa banneria aukeaa – porkkana XP:n keruuseen ei sinänsä ole siis järin suuri.
En väitä, että olisin kovin kartalla nykymusiikin osalta, vaikka Dua Lipa ja Sabrina Carpenter nimiensä puolesta tuttuja ovatkin. Siinä mielessä peli tarjoaa niiden vanhempien, tuttujen, klassikoiden ohella ihan mielenkiintoista nykymusiikkia kuunneltavaksi, sellaisia biisejä, joita en välttämättä ole koskaan aiemmin kuullut, koska en radiota kuuntele ja spotify-palvelustakin on ollut taukoa jo useampi vuosi.
Oli huvittavaa huomata, että Lady Gagan biisit kuulostavat kutakuinkin edelleen samalta kuin se ensimmäinen aikoinaan. Ed Sheeran sen sijaan tuntuu vetäneen osittaisen Michael Jackson wannabe-vaihteen päälle. Edellä mainituissa ei kuitenkaan sinänsä ole valittamista. Osa biiseistä kuitenkin vetää mielen pelkästään synkäksi.
Tate McRae edustaa kenties pelin valikoiman puolesta pohjasakkaa kappaleellaan It’s ok I’m ok – ja musiikillisesti yleisestikin. Artistin virallinen musavideo kappaleesta ei ole paljoa sanoituksiaan parempi. Melonit vedetään pusseista esiin heti alussa, koska itseään toistavalla kappaleella, jonka voisi jopa tekoälylläkin luoda, ei ole muutakaan tarjottavaa. Katselu- ja kuuntelukokemuksen jälkeen tulostin suustani muutaman kerran putouksen WC-pöntön juurella ja ajoin sitten kirpputorille ostamaan oikeaa musiikkia, joita autoni temppuileva CD-soitin ei kuitenkaan suostunut toistamaan, sillä sähkövikainen volkkarini antaa vaihtaa uuteen levyyn vain muutaman kuukauden välein. Siispä palasin takaisin pelin pariin.

Ehkä vain olen liian kapeakatseinen (tai korvainen), joka kuuntelee turhan turtuneena ja tarrautuneena vanhoja nuoruuden CD-levyjään, salaisena syntinä Shania Twainin mahtava ysärillä julkaistu hittialbumi Come On Over ja toisinaan youtubesta on vilkuiltava Limp Bizkitin 2001-livekeikkaa Rock Im Parkista, koska se tuo kummaa lohtua.
Menevää joraamista Just Dance 2026 -pelin kappaleista suurin osa oikeasti on, vaikkei allekirjoittaneesta varsinaista fania tulisikaan. Dua Lipa edustaa ehdottomasti laadultaan kärkipäätä näistä uudemmista artisteista, mutta toisaalta tykästyin myös K-Pop genreä edustavan, Etelä-Koreassa nykyisin asuvan Roseanne Parkin eli ROSÉn ja Bruno Marsin yhteiskappaleeseen APT, josta löytyy ehkä hieman No Doubtin kulta-aikojen havinaa. Rosen kyseistä kappaletta jopa Coldplay on innostunut naisen kanssa keikoillaan coveroimaan, ilman Brunoa. K-pop genre on allekirjoittaneelle entuudestaan vain nimeltä tuttu, joten tulipa nyt tässäkin varpaat kastettua samalla.

Osa kappaletarjonnasta on myös enemmän lapsille suunnattuja hitaampia ja helpompia tanssirallatuksia, kuten Bluey Medley ja La Bamba sekä Patrick Hernandezin vuoden 1978 lapsillekin riittävän hidas, mutta hauska diskokappale Born to be Alive. Tämä kappale on yksi niistä, joita löytyy kaksin kappalein: lapsille sopivampaan versioon on työstetty hauska nukkeanimaatio taustalle. Täytyy sanoa, että enpä tuotakaan biisiä ollut aiemmin kuullut, joten taas löytyi jotain uutta (vanhaa).
Arvosteluun saatu arvostelukoodi oli pelin ultimate edition, jonka mukana tulee 13 kuukautta just dance+ -palveluaikaa. Pelin sisäisestä storesta voikin plussapalvelun avulla saada kattavan määrän lisää tanssittavaa, mikäli siitä vain haluaa kuukausitasolla maksella neljästä eurosta 25 euroon – riippuen valittavien kuukausien määrästä. 50€ hintaiselle peruspelille tuleekin näin ollen nopeasti lisää hintaa, kun aletaan latomaan mukaan plussapalvelun kuukausia ja siihen päälle vielä Xboxin gamepass-palvelun kuukausihinta.

Nipottaisin tässä vaiheessa siitä, että miksi oi miksi Ubisoftin pelin sisäisen storen kautta ostettavat aiempien vuosien Just Dancet maksavat järjestäen 25€ diginä, kun voin esimerkiksi ostella näitä vanhempia pelejä etenkin PS5-konsolille kivijalkakaupasta fyysisenä lättynä parinkympin, kuudentoista euron tai jopa kympin alehintaan? Tässä arvostelussa kyse on luonnollisesti pelin XSX-versiosta, jolle ei enää juurikaan fyysisiä pelejä julkaista, mutta periaate pätee silti: Ubisoftin storen kautta hommattuna 10-15€ hintalappu olisikin ehdottomasti oikeudenmukaisempi kaikille vanhoille versioille.
Ultimate Editionin mukana tuli mukana muun muassa kymmenen euron hintainen, kuuden kappaleen biisikokoelma Disney hits vol 1, mutta tästäkin nurisen sen verran, että miksi mainio Toy Story -laulu ”You’ve got a friend in me” on pelkkä kökösti tehty coveri. Lapsille suunnattua hidasta tanssibiisiä ei Randy Newman pelissä laula, sen verran monta kertaa olen sen poikani kuuntelemana itsekin sivussa tullut kuulleeksi ja Newmanin tuotantoon olen tutustunut muutenkin. Kyseisen DLC-paketin muiden kappaleiden oikeellisuudesta en osaa mennä sanomaan mitään, mutta jo yksi kuudesta on hieman heikko esitys.

Kokonaisuutena Just Dance 2026 Edition tarjoaa pääasiassa hyvän ja ainakin vaihtelevuudeltaan onnistuneen biisilistan ja jos tanssiminen yhtään kiinnostaa – on tässä varmasti jokaiselle jotain ja peliin tarttuminen on helppoa, koska Blizzardin sanoin ”did you guys not have phones?” Pätsätä saisivat tanssipeliään kuitenkin vielä lisää, jotta tekniset murheet saataisiin korjattua pois jaloista, ihan jo tulevaisuuttakin ajatellen.