Marvel's Spider-Man: Turf Wars DLC arvostelussa
Spider-Manin toinen tarina-DLC heittää pelajaan kimppuun Hammerheadin kätyreineen, tässä vaikeustasonsa avulla venytetyssä lyhyessä lisäpaketissa.
Marvel’s Spider-Man on ehdottomasti yksi vuoden 2018 parhaista peleistä yhdessä Red Dead Redemption II:n kanssa.
Aivan hiljattain arvostelimme hämispelille suunnitellun tarina-DLC-trilogian ensimmäisen osan, The Heist (Ryöstö). Nyt olisi vuorossa DLC-paketti numero kaksi, suomennettuna Korttelisodat.
Jo ensimmäisessä DLC-paketissa nähtiin sivuosassa Maggia-rikollissyndikaattiin kuulunut Hammerhead kätyreineen, joka päätti ottaa yksinoikeudella jakamattoman vallan New Yorkissa. Nyt kun Black Cat ei ole tarinan keskiössä, on parrasvaloa hämiksen kanssa jakamassa juurikin muita mafiaperheitä nitistävä Hammerhead. Suurempaan rooliin nousee myös emopelissä pääosin vain radioyhteyden kautta kuultu ollut poliisikapteeni, Yuri Watanabe.
Hammerhead pistää haisemaan New Yorkin virkavallan kustannuksella. Watanabe katkeroituu janoamaan kostoa ja jää hämiksen tehtäväksi etsiä Hammerhead ja hoidella tämä kätyreineen telkien taakse, ennen kuin mitään pahempaa ehtii tapahtua.
The Heist DLC:n tapaan pelialueena toimii jälleen pelin koko kartta ja tiedossa on kolmen tarinatehtävän verran pelattavaa, sekä pientä sivupuuhasteltavaa. Maamerkkejä voi jälleen kuvailla, mikäli niitä on emopelistä jäänyt bongaamatta, mutta myös reppuja voi etsiä. Muuta tekemistä ovat muutamien Hammerheadin kätyritukikohtien putsaus sekä jälleen kerran, muutamat uudet Screwball-haasteet. Näistä jälkimmäiset ovat samaan tapaan uudelleenyrityksiä vaativia, melko rasittaviakin tehtäviä, joissa pitäisi hiiviskellen napsia Screwballin kätyrit pois pelistä tai vaihtoehtoisesti esimerkiksi voittaa ne kaikki vain tiettyjä hämisvempaimia käyttämällä – potkiminen ja lyöminenkin on asetettu kieltolistalle. Siinä sivussa sitten photobombailua valokeilassa sekopäästriimaaja Screwballin kanavatilaajia ilahduttamaan. Toki haastepoletteja on tiedossa, mikäli näissä haasteissa onnistuu. Sivupuuhastelujen ohella kun pelaaja pääsee aukaisemaan ostettavaksi ensimmäisen DLC:n tapaan muutaman uuden hämispuvun.
Jos ensimmäinen DLC oli selkeästi emopelistä vaikeutettu taisteluiden osalta minigun-köriläineen, nostaa Korttelisodat haastetta vielä tästäkin. Nyt mukana ovat minigun-miehet, suojakilvillä varustetut rakettireppulentelijät kuin myös hohtavin ketjuruoskineen varustautuneet pahikset, jotka kiskaisevat hämiksen ilmasta käsin alas varsin vaivattomasti. Niin ja sinko- ja rynnäkkökiväärimiehet ovat myös joukkioiden seassa.
Vaikka en sinänsä pistäkään pahaksi kunnon nautinnollista haastetta, saa DLC:n taisteluissa todella antaa kaikkensa, vaikka hämis olisi kokemuspisteillä kuinka huippuunsa päivitetty seitinsinkoaja. Etenkin DLC:n lopun toiseksi viimeinen taistelu, jossa piti piestä satapäinen lauma näitä aseistettuja tyyppejä – ja samaan aikaan valvoa, ettei kukaan veivaa työmaalla sementtimyllyn kanssa – oli taisteluna sellaista sorttia, mitä joutui kokeilla useampaan kertaan. Työmaataistelun jälkeen taistellaan vielä Hammerheadia vastaan pomotaisteluna, joka on aika pitkälti samanlainen kuin emopelissäkin ne muutamat bossibattlet. DLC:n haastavuudesta kertoo kuitenkin jotain sekin, että ne perustaistelut olivat melkeinpä vaikeampia kuin lopun rautakalloinen Hammerhead.
No, pitäähän sitä sisällön vähyyttä jotenkin keinotekoisesti venyttää. Jälleen kerran, kun tiedossa on ehkä noin pariksi tunniksi pelattavaa. Jotain positiivista lienee se, että kyseisen DLC:n, kuten aiemmankin paketin hinta näyttää nyt alentuneen kymmenestä eurosta kahdeksaan, joten hieman halvemmalla pääsee yksittäin näitä paketteja shoppaillessa. Silti, tälläkin hetkellä PSN Storen joulualessa on kokonaisia täyspitkiä pelejä samaan, ellei jopa halvempaankin hintaan.
Loppusanat
Kokonaisuutena Korttelisodat on ehkä jopa hieman kehnompi kuin trilogian avannut The Heist DLC. On toki mielenkiintoista nähdä jälleen yksi Spider-Man universumin hahmo tuotuna laadukkaaseen hämispeliin, mutta siinä missä Black Cat oli keskeisesti mukana tarinassa edellisessä, on Hammerhead vain piipahtamassa alussa ja lopussa ja sen vuoksi Hammerheadin rivipahisten jäljittäminen ja salakuuntelu sekä muu sellainen ”Ison Pomon” löytämiseksi on vähän tylsää. Se vähä pelattava mitä tarjolla on, on vedetty haastavuudeltaan vielä asteen verran enemmän vaikeaksi keston venyttämiseksi.
