Paw Patrol: Rescue Wheels Championship laittaa lasten tassut heilumaan monsteriautojen ratissa

Suosittu kanadalainen lastenohjelma Paw Patrol, eli meikäläisittäin Ryhmä Hau päästää jälleen sisäisen hauhau-boogiensa ulos, sillä hyväksi havaittu parivaljakko, italialainen kehittäjä 3D Clouds sekä julkaisija Outright Games vyöryttävät ruudulle nuorempien pelaajien iloksi uunituoreen syyn laittaa ne “lapsentasssut heilumaan.”

3D Clouds on aiemmin kehittänyt muun muassa pelit Paw Patrol: Grand Prix sekä kenties parhaimman aiheeseen liittyvän, lapsille sopivan kokoiseen open worldiin sijoittuvan pelin – Paw Patrol World.

PAW Patrol Rescue Wheels: Championship on Paw Patrol -ohjelman Rescue Wheels meininkeihin perustuva lisenssipeli, samalla tapaa kuin Outrightin muutaman vuoden takainen Paw Patrol: Mighty Pups keskittyi seuraamaan näitä pentujen ajoittaisia supersankaritouhuja.

Kaiken sen jeesaamisen ja supersankarikujeilun lomassa pennuilla on näemmä aikaa ajella myös ”rescue wheels” -monsteriautoillakin, joille löytyy myös se ihan oma lelumallistonsakin monstereineen sekä Hot Wheelsin kaltaisine makeine, myytävine silmukkaratoineen päivineen. Eipä siinä mitään, Paw Patrol on selkeästi tämän päivän versio aikoinaan lelu- ja videopelimarkkinoita hallinneesta Teenage Mutant Ninja Turtlesista – pitkään kestäneen huuman myöhäisemmässä vaiheessa mallistoon kuului jos jonkinlaista surffi-turtlesia ja vempainta.

Paw Patrol: Grand Prix -pelin tavoin Rescue Wheels: Championship on isorenkaisilla monstereilla suoritettavaa, klassisen Mario Kart -muotin kaltaista kisaamista, mutta tarkemmin uusi peli on selkeä seuraaja vuonna 2022 julkaistulle Grand Prixille.

Sisällön puolesta tarjoillaan kaksitoista rataa, joka on lukumäärältään harmittavasti hieman vähemmän kuin Grand Prixin 17 kappaletta, mutta toisaalta uuden areena-pelimoodin myötä päästään huristelemaan myös areenamaisissa tiloissa kolmen lokaation verran, jolloin kokonaisratamäärä nousee sentään viiteentoista.

Pelimoodien osalta mukana on pitkin Paw Patrolin tuttua maailmaa (Usvalaakso, vuoristo, Jännälahti) ajattava mestaruussarja, mutta mukana on myös pikapeli sekä pentu-cupit, joista viimeksi mainittu pitää sisällään kolme kappaletta neljän kisan mittaista cup-turnausta. Turnauksen voittaja tienaa itselleen pokaalin.

Pikakisassa voidaan vapaasti valita joko rata tai areena, sekä pentu jolla lähdetään kisaamaan. Ryhmä Haun jäseniä on aluksi auki kymmenen, mutta pelaamalla seikkailumoodia aukeaa lopulta valittavaksi myös Roxi, Riku, Pormestari Hanttinen kuin tämän kissakätyrikin. Hieman harmittavana takaiskuna Rescue Wheels: Championship ei Grand Prixin tavoin enää tarjoa nelinpeliä, vaan ainoastaan kaksinpelin jaetulla ruudulla.

Kisat ovat sopivaa kolmen kierroksen mittaista huristelua ja valittavia vaikeustasoja löytyy kolme, helposta vaikeaan. Haasteensa osalta Rescue Wheels: Championship tuntui mielestäni hieman anteeksiantavammalta kuin Paw Patrol: Grand Prix, joka lienee vain hyvä asia.

Siinä missä Grand Prixissä saattoi aikuinenkin jäädä jopa neljänneksi hard-tasolla, Rescue Wheels: Championship ainakin juuri aikuisen pelaamana on hardillakin melko helppo, vaikka melko tiiviissä porukassa usein ajellaankin.

Töppäilyn jälkeen etenkin helpoimmilla vaikeustasoilla tekoälypennut tuntuvat selkeästi hidastavan ajovauhtiaan, jolloin ne ehtii saada kiinni vaikka viimeisellä kierroksellakin. Helpotetun tekoälyn lisäksi Rescue Wheels: Championship pitää sisällään valinnaisen automaattiohjauksen sekä automaattisen temppuavustimen. Etenkin jälkimmäinen on varsin kätevä, sillä kaikki nuoremmat pelaajat eivät välttämättä muista temppuilla ajokillaan ajon aikana.

Pelissä ideana olisi ajelun lomassa suorittaa R2-nappulalla stuntteja joko radan pinnalta käsin tai ilmalennon aikana, jolloin monsteri tekee jopa ilmavoltteja. Kun stuntteja laskeva tähtimittari täyttyy, tienataan hetkellinen nitroboosti, joka aktivoituu kun ajetaan hyppyristä. Grand Prix -pelissä nitroa ei kerätty, vaan sitä sai ajamalla ihan tavallisesti hyppyristä ja driftaamalla mutkissa.

Rescue Wheels: Championshipissäkin voidaan edelleen saada pientä boostia mutkassa driftaamalla. Yleisellä tasolla manuaalisetkin kontrollit ovat varsin helpot, pieniä lapsia ajatellen suunnitellut. Vasen tatti ohjaa, X-nappula on kaasu. Aloituksessa koitetaan pitää kaasupoljin siinä mittariston keltaisella alueella, aivan kuten Grand Prix -pelissäkin. Driftaaminen onnistuu L1- tai L2-nappulalla ja temput hoidetaan R2-nappulaa rämpyttämällä.

Grand Prix -pelin tavoin ja yleisesti ottaen kart-pelien ikuisena kliseenä mukana on edelleen ne kerättävät power up -aseet, joilla aiheutetaan pahennusta tekoälylle tai sitten jaetulla ruudulla pelaavalle kaverille. Grand Prix -pelistä poiketen pennuilla ei enää ole radalta kerättävien power uppien ohella omaa nimikkoasettaan, kuten esimerkiksi Chasella oli kanssakisaajia hidastavat vilkut ja Marshallilla näköä estävät vesi-ilmapallot. Grand Prix -pelissä keksien kerääminen täytti tätä henkilökohtaista power up -mittaria, joka on nyt siis valjastettu palvelemaan nitroboostia.

Rescue Wheels: Championship -pelissä on mukana vain yleisiä power uppeja. Nämä ovat osittain Grand Prixistä tuttuja: mukana on yhä ajajan ympärillä pyörivä ja muita kiusaava tornado sekä radalle pudotettava konfettiläjä, joka hidastaa ja liimautuu ruudulle näkökenttään. Tutut vesi-ilmapallot ovat nekin nyt kaikkien pentujen kerättävissä ja käytettävissä. Grand Prixin tavoin ainoa rasittava ja turhan paljon muuten niin soljuvaa pelailua nakertaa ufomainen power up, jonka sädetys hidastaa uhriksi joutuneen lähes paikalleen ja mielestäni aivan turhan pitkäksi ajaksi.

Grand Prix -pelissä ufon saaminen niskaan saattoi maksaa jopa kisavoiton (ainakin hardilla huristeltaessa) ja vaikka Rescue Wheels: Championshipissä seuraamukset eivät enää ole aivan yhtä pahat helpotetun haasteen myötä, niin kyllä otteeseensa kaappaava ufo osaa ärsyttää jopa aikuistakin pelaajaa.

Muut power upit kuitenkin ovat verrattuna enemmänkin vain sellaista lyhytkestoista pikkujäynää ja sitten taas jatketaan. Voisin kuvitella, että pienemmän pelaajan tunteisiin tällainen pelaamisen estäminen menee enemmän. Ufon voimaa voisikin jatkoa ajatellen hieman tuunata, tai kenties korvata se kokonaan jollain muulla.

Paw Patrol: Grand Prix -pelistä tutulla tavalla monsteriautojakin päästään muokkaamaan erilaisilla skineillä, mutta myös autoon liimattavat tarrat sekä pakoputkesta tulevat kustomoitavat nitrosavut ovat oma juttunsa. Grand Prixissä kerättiin myös hattuja, Rescue Wheels -pelissä ne on korvattu erivärisillä vanteilla. Aluksi näitä vaihtoehtoisia kosmeettisia esineitä ei ole saatavilla lainkaan, vaan kun pelaaja ajelee mitä tahansa pelimoodia ja kerää radalta ja areenoilta löytyviä koirankeksejä, täyttyy keksimittari pikkuhiljaa ja täytyttyään avaa sitten kivasti aina jonkin satunnaisen palkinnon.

Visuaalisesti 3D Clouds on jälleen kerran puristanut käyttämästään unreal enginestä hieman lisää irti. PAW Patrol Rescue Wheels: Championship on värikkäämpi ja yksityiskohtaisempi kuin Paw Patrol: Grand Prix, hahmomallitkin ovat tarkempia ja monsterit temppuanimaatioineen näyttäviä.

Ainakin Grand Prix -pelin PS4-versiota vaivannut ajoittainen töksähtely ja epätasainen ruudunpäivitys loistaa sekin onneksi poissaolollaan. Rescue Wheels -pelissä ruudunpäivitys onkin vauhdikasta ja sulavaa. Taustamusiikki on menevää renkutusta ja pennut hihkuvat tutuilla suomalaisäänillään. Myös lokalisointia on sitäkin hinkattu Grand Prixin ajoilta saumattomammaksi ja Rescue Wheels: Championshipin äänityöskentely onkin Paw Patrol World -pelin tasoa, eli lähellä täydellistä. Valikot ja kaikki tekstit on nekin suomennettu laadukkaasti.

Kokonaisuutena neljän kympin hintainen, täysin suomennettu ja värikäs PAW Patrol Rescue Wheels: Championship on varmasti oiva lahja vaikkapa pukin konttia ajatellen – mainion Paw Patrol World -pelin tavoin se on lapsille suunnattuna ajopelinä lähellä täydellistä kokemusta, jonka parissa varmasti viihtyy jonkin aikaa lapsen vanhemmatkin kaksin pelailun lomassa.