Red Dead Redemption II arvostelussa
Red Dead Redemption II:n PC-versio on komea näky, vaikka joutuisi tinkimään graafisista yksityiskohdista.

Tämä kirjoitus koskee yksinomaan Red Dead Redemption II:n PC-versiota. Jos haluat lukea enemmän itse pelistä, käy tsekkaamassa Teemun vuoden takainen PlayStation 4 -arvio: Red Dead Redemption II.
PC-pelaamisessa on ollut kautta aikain tekemisen meininki. Nykypelaajien ei ehkä tarvitse enää osata rakentaa boottivalikoita saati ladata hiiriajuria ylämuistiin, mutta riittää kun katsastaa minkä tahansa nykypelin graafiset asetukset nähdäkseen mihin kompleksisuus ja säätövara on siirtynyt. Rockstar Gamesin viimevuotisen mammuttieepoksen, Red Dead Redemption II:n, PC-käännöstä voi pitää tätä taustaa vasten joko säätäjä-ässän unelmana tai grafiikkanörtin painajaisena, sillä se tarjoaa suorastaan huikeaa silmäkarkkia, kunhan sitä jaksaa ensin tunkata Google-haku sauhuten. Ja toki ihan kauniin kokemuksen meille muillekin, jos malttaa mielensä, eikä yritä vääntää ihan joka namiskaa “Ultra”:lle.
Mikäli kuulut siihen porukkaan, joka on odottanut Red Dead Redemption II:n PC-versiota kuin kuuta nousevaa, olet kuullut varmasti myös seuraavat asiat: 1) peli julkaistiin niin bugisena, ettei se välttämättä edes käynnistynyt ja 2) peli on niin raskas, ettei se tahdo pyöriä edes massikeisarin ylikellotetulla GTX 2080 Ti:llä. Kumpikin asia on teknisesti totta – ainakin oma kopioni lähti käyntiin vasta kahta päivää, kahta päivitystä ja yhtä safe mode -boottia myöhemmin, ja jos iskee grafiikan yksityiskohtaisuuden tappiin, jää tasainen 60 kuvan sekuntinopeus 4K-resoluutiolla haaveeksi. Todellisuudessa kaatuilut tai käynnistysongelmat eivät ole kuitenkaan piinanneet pelaajia enää moneen viikkoon ja peli näyttää verrattain alhaisillakin grafiikkadetaileilla suurin piirtein yhtä hyvältä kuin konsolivastineensa. Peli ei itse asiassa ole vaikuttaisi edes erityisen raskaalta, kunhan ei haaveile 4K-resoluutiosta kengännauhabudjetilla. Eli siis, hyviä uutisia kaikkiaan!
Paras tapa lähestyä PC- ja konsoliversion eroja, on havainnoida ne omin silmin. Kokosin alle joukon vertailuvideoita, joissa itse kukin voi katsastaa millaista lisäarvoa Ryzen 5 1600X ja GeForce GTX 1080Ti tuovat suhteessa Xbox One X:ään.
Pari huomiota vertailusta:
1) Pidin PC-version reunanpehmennystekniikan samana kuin Xbox One X -versiossa, eli TAA:ssa. Vaikka tekniikka on kevyt, saattaa joku pitää sitä vähän turhana taakkana 4K-resoluution kanssa.
2) Pidin tekstuurit parhaalla mahdollisella tarkkuudella jopa “Low Detail”-vertailussa, sillä ne eivät aiheuta varsinaista suorituskykypullonkaulaa. Tarkkuustaso on sama kuin Xbox One X -versiossa. Red Dead Redemption II näyttää heikkolaatuisten tekstuurien kanssa kammottavalta, enkä voi suositella sitä suorin naamoin, ellei näytönohjaimesta löydy vähintään neljä gigatavua muistia.
3) Xbox-nauhoitus on tehty Xbox One X:n omalla DVR-nauhoittimella, PC-version nauhoitus Nvidian Shadowplaylla. Mahdolliset kontrasti-, kuvanlaatu- ja värikylläisyyserot saattavat johtua nauhoituksesta. HDR on kytketty nauhoitusten ajaksi pois päältä, sillä Shadowplay ei tue sitä tällä haavaa.
4K-vertailu, 30 kuvaa sekunnissa
Tasaisen 30 kuvan sekuntivauhdin saavuttaminen Ryzen 5 1600X- ja GeForce GTX 1080Ti -yhdistelmällä vaati melkoisesti kompromisseja ja järkevä lopputulos asettui todellisuudessa noin 27-30 fps tasolle. Käytännössä kaikki paitsi tekstuurien laatu piti tiputtaa joko medium- tai low-tasolle, mikä vastaa enimmäkseen Xbox One X -version oletuksia.
Järkeviä eroja on vaikea löytää. Heti avauskohtauksessa (0:10) Arthurin selässä roikkuu Xbox-versiosta puuttuva kivääri, mutta kompromissit Parallax Occulsion Mapping Quality-, Tesselation- ja Decals -asetuksissa kääntävät vaakakuppia hienovaraisesti Xbox One X:n eduksi; haukansilmät bongaavat PC:llä vähemmän yksityiskohtaisen kärrynpyörän ja Hosean hatusta puuttuvat lumijäämät 0:18. Kohdassa 1:06 voi huomata myös, kuinka karavaanin jättämät urat jäävät selvästi Xbox-versiota lyhyemmiksi. Jos oikein tarkkaan tihrustaa, näyttää PC-versio videokuvissa rahtusen terävämmältä, mutta vaikea sanoa, johtuuko ero hillitymmästä motion blur -efektistä vaiko mahdollisista videopakkauksen eroista.
Summa summarum: kovin relevantteja eroja on vaikea löytää. Xbox One X -versio näyttää upealta ja testikokoonpanokin taipuu 4K:hon, mikäli 30 kuvan sekuntinopeus riittää. Vaikkei GTX 1080 Ti ole enää uusinta uutta, on se kuitenkin aika kallis vaihtoehto Xbox One X:lle.
1080p-vertailu, “Ultra detail”
Tavallisella Full HD -resoluutiolla PC-pelaamisen edut korostuvat selkeämmin. Vaikka väänsin kaikki detailivipuset tappiinsa, hiihteli keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus noin 45 kuvan sekuntivauhdissa testikokoonpanolla. Parannus on valtava verrattuna Xbox Onen lukittuun 30 kuvaan sekunnissa, eikä edes pelkästään esteettinen, sillä nopeampi ruudunpäivitys tuntuu pienempänä latenssina pelin kontrolleissa. Peliin sisään rakennettu mittaritesti antoi tosin vaihteluväliksi 26 – 77 kuvaa sekunnissa, mikä ei takaa kovin tasaista kokemusta.
Visuaalisesti erot ovat maltillisia: Arthurin selässä roikkuu kivääri ja satulalaukku sekä vaatteet ovat PC:llä lumisempia kohdassa 0:10. Sama pätee Hosean hattuun kohdassa 0:22. Hieman yllättäen, Xboxin kärrynpyörässä on vähemmän pintakuviointia Full HD -resoluutiolla kuin 4K:na (0:22). Veden pinnan heijastukset ovat PC:llä terävämmät (4:45) ja sekä vedenpinnan aalloissa että vesifysiikassa on enemmän yksityiskohtia (2:40). Myös sumua vaikuttaisi olevan useimmissa kohtauksissa enemmän (1:52). 4K-vertailussa havaittu hienoinen terävyysetu näyttää toistuvan PC:llä myös 1080p-resoluutiolla (Arthurin takki, Dutchin turkki 0:43), mutta on jälleen kerran hyvin vaikea sanoa, onko kyse pelin vai nauhoitustekniikan ilmiöstä. Testipätkään ei sattunut valitettavasti yhtään kohtausta, jossa parannellut valaistustehosteet, varjot tai pilvet olisivat päässeet kunnolla oikeuksiinsa.
1080p-vertailu, “Low Detail”
Testin suurin yllätys koetaan, kun täppää kaikki graafiset yksityiskohdat (pois lukien tekstuurit ja MAA-reunanpehmennys) minimiinsä. Ruudunpäivitysnopeuden keskiarvo pomppasi noin 96 kuvaan sekunnissa ja vaihteluväli 39 – 128 kuvaan sekunnissa, mutta lopputulos ei näyttänyt läheskään niin karulta kuin olisi voinut luulla. Arthurin kivääri loistaa poissaolollaan (0:10), Anistrooppisen filtteröinnin puute ja heikennyksen pintakuviointien syvyyttä sekä maastoon painuvien jälkiä määrittelevissä Tesselation- ja Parallax Occlusiion Mapping Quality -asetuksissa näkyvät selvästi maastossa (0:41, 1:38) sekä lumeen piirtyvissä urissa (1:14). Myös puut näyttävät pelkistetymmiltä (1:06). Varjojen pehmennyksen puutteen voi nähdä kallioseinää vasten kohdassa 2:21, mutta rehellisesti sanoen tuota(kaan) yksityiskohtaa tulisi tuskin huomattua ilman vertailuvideota. Pahin kärsijä on maasto, mutta pieni kasvatus Parallax Occlusion Mapping Qualityyn ja Tesselationiin sekä edes jonkinmoinen anistrooppinen filtteröinti tekevät ihmeitä verrattain vaatimattomin suorituskykykustannuksin.
1080p-vertailu suorituskykyä painottavilla asetuksilla
Katsoin aiheelliseksi tehdä vielä yhden vertailuvideon omilla mukavuusasetuksillani, joilla peli pyörii suurimman osan ajasta 60 kuvaa sekunnissa. Visuaaliset kompromissit ovat samankaltaiset kuin 4K-vertailussa, mutta ruudunpäivitysnopeus pysyy merkittävästi sulavampana. Ainoastaan osa varjotehosteista on “ultra” tai “high”-tasolla, mutta melkein kaikki muu on lukittu keskitasolle. Heijastusten ja vesitehosteiden tasoksi on valittu “low”.
Loppusanat
Red Dead Redemption II:n PC-julkaisun tärkein saavutus on siinä, että tämä häkellyttävän upea peli on ylipäätään PC-pelaajien ulottuvilla. Testaus ei paljastanut aivan maineensa veroista tehosyöppöä, vaan pelin, jota kestää katsoa silloinkin kun detailitasoista pitää tinkiä rankalla kädellä. Jos peliä mielii vääntää 4K-resoluutiolla, täytyy näytönohjainkauppaan kiikuttaa sellainen määrä euroja, että harkitsisin melkeinpä Xbox One X:n hankkimista. Mikäli ykkösprioriteetti on puolestaan pehmeässä ruudunpäivitysnopeudessa, ei PC-versiolle löydy kilpailijaa ainakaan ennen joulun 2020 uusia konsoleita. Käytännön vinkkinä sanoisin, että kokoonpanosta kannattaa löytyä neljän gigatavun verran näytönohjainmuistia sekä Xboxin tai PlayStationin -peliohjain, sillä näppäimistöohjausta tai huonolaatuisia tekstuureita on hankala nieleskellä.