The Walking Dead Season 2 - Episode 5: No Going Back

The Walking Dead Season 2 - Episode 5: No Going Back arvostelussa

Lumi teki zombien eteiseen.

Teksti: Mikko Kosonen, 29.8.2014 Arvioitu lukuaika: 2 minuuttia
Arvostelun The Walking Dead Season 2 - Episode 5: No Going Back kansikuva

The Walking Deadin toinen kausi saa päätöksensä episodissa nimeltä No Going Back. Tarinaa jatketaan jälleen suoraan nelosepisodin roikkumaan jääneestä cliffhangerista ? tai pikemminkin sen jälkimainingeista. Clementine ja kumppanit ovat pahassa pinteessä kohtaamiensa, tuntemattomien sekä vihamielisten venäläisten kynsissä, joiden matkassa on nelosepisodissa ensikertaa kohdattu silmälasipäinen poika Arvo.
Tilanteen ratkaiseminen vaatii nopeita refleksejä ja edessä on vaikeita päätöksiäkin, jotka joko edesauttavat Clementinen porukkaa tai aiheuttavat suurempaa tuhoa ja ihmisiä kuolee.

Halusipa sitä tai ei, porukkaa viidennessä episodissa kuolee joka tapauksessa. Kaikki eivät selviä matkasta. Alussa hoideltavien venäläisten ohella episodissa ei kohdata uusia tuttavuuksia, vaan kaikki kanssakäyminen ja tarinanrakennus sekä sen kerronta tapahtuu Clementinen olemassa olevan porukan välillä. Hetket yöllisen nuotion äärellä ränsistyneen, sähkögeneraattoria ympäröivien aitojen suojissa on yksi parhaimpia ja tunnelmarikkaimpia hetkiä koko kakkoskaudella.
Vaikka jännitys, ?kävelijät? ja tiukat tilanteet ovat niitä, joilla Telltalen tarinat elävät ja maustavat lihansa, on tämä rauhallinen ja turvallinen jutustelu -ja tunnelmointihetki muiden hahmojen kanssa mukavaa vaihtelua kaikkeen siihen jatkuvaan pakenemiseen verrattuna0 ja näitä rauhallisia hetkiä onkin ollut matkan varrella aivan liian vähän. Tai ehkä kakkoskauden hektisyys ja armottomuus on vain saanut kaiken tuntumaan siltä.

Muilta osin episodissa on tiedossa uuden turvapaikan etsimistä, muutamia QTE-painalluksien hetkiä sekä välien selvittelyä, tunteiden kuumetessa porukan jäsenten erimielisyyksien vuoksi välillä hengenvaaralliseksi asti. Oman lisänsä välien kiristymiseen ja ihmisten hermostumiseen tuo kiristyvä pakkanen ja lumen laskeutuminen maahan.

Jälleen hieman hassusti Clementine pelaajan käskyttämänä usein on se, joka ratkoo pahimmat riitatilanteet ja rauhoittelee porukkaa. Totta kai, Clementine on pelin päähenkilö ja pelaajan ohjauksessa ja siten pelaajalle itselleen annetaan ne ratkaisun avaimet, mutta se, että muut sivusta katsovat aikuiset eivät koskaan laita tikkua ristiin muiden tapellessa on jossain määrin huvittavaa, joskaans se ei syö peliltä uskottavuutta liikaa.

Pituudeltaan episodi on sieltä pisimmästä päästä tällä kaudella ja hyvä niin, jotta narunpäät ja Clementinen sekä porukkansa jäsenten ihmiskohtalot saadaan rauhassa sidottua ja valmisteltua kolmatta kautta varten. Puzzleja ei episodissa ole lainkaan eikä manuaalisesti Clementinea tarvitse liikutellakaan juuri lainkaan, pois lukien muutamaa kohtausta.

Pääosa pelistä meneekin dialogien aikana nopeasti sitä omasta mielestä oikeaa vaihtoehtoa nopeasti klikattaessa, sekä muutamissa ? tapahtumien kulkua muuttavissa valinnoissa, jotka auraavat tien seuraavan kauden aloitusjaksoa ajatellen.

Telltale osaa kirjoittaa loistavaa dialogia ja loistavia, kunnolla kaiverrettuja hahmoja, joiden kokemiin tilanteisiin on helppo samaistua ja joiden vihan, surun ja epätoivon voi helposti itsekin tuntea Clementineä ohjaillessa. Itse olen koko kakkoskauden yrittänyt pysyä Clementinenä porukan ?järjen äänenä? ja aina yrittänyt ratkaista tilanteet mahdollisimman hyvällä, kaikkia suosivalla diplomatialla.

Aina ei kuitenkaan voi voittaa tässäkään pelityylissä ja jos ensimmäisen kauden viimeisen episodin loppuhetket olivat koskettavia ja saivat melkein aidosti itkemään, aiheuttaa No Going Back -episodin loppuhetket vähintäänkin samoja tunteita. Ensimmäistä kertaa ehkä koskaan missään pelissä tunsin myös aitoa suuttumusta siitä, miten asiat aivan lopussa menivät erään kohtalokkaan ratkaisuni ja yllättävän juonenkäänteen paljastumisen jälkeen.

Episodin päätyttyä näin tilastoista, että seitsemänkymmentä prosenttia muista pelaajista oli toiminut samoin kyseisessä kiperässä tilanteessa. Se ei kuitenkaan siitä huolimatta paljoa lohduttanut ja ikävä fiilis jäi. Tämä jos mikä on hieno saavutus Telltalelta ja episodina tarinankerrontansa osalta No Going Back on mielestäni aivan loistava päätösjakso ja samalla kakkoskauden ensimmäisen episodin kanssa samalla viivalla.

En malta odottaa kolmatta kautta. Onneksi TV-sarja starttaa jälleen tulevana lokakuuna, joten ainakaan The Walking Dead -puutteeseen en minä eikä kukaan muukaan fani tule jäämään.

The Walking Dead Season 2 myydään viiden episodin pakettina ja hintaa sille tulee yhteensä noin 23 euroa, eli päälle neljä ja puoli euroa per episodi. Kausipaketin ostamisen jälkeen episodit saa ladata sitä mukaa kun ne julkaistaan.

Game Realityn aiempien episodien arvostelut löydät täältä.
Tästä pelin kauppasivulle: http://store.steampowered.com/agecheck/app/261030/

Yhteenveto

Lähes täydellinen

Hyvää

  • - Telltale osaa luoda episodeja, jossa pelaaja tuntee hahmojen mukana
  • - Valintatilanteet, dialogi ja lopun juonenkäänne
  • - Tunnelma katossa
  • - Sopivan pituinen episodi, joka ei rynnistä loppuun

Huonoa

  • - Kaikki loppuu aikanaan