Beijing 2008

Beijing 2008 - arvostelu

Peliarvostelu

Pelin nimi: Beijing 2008
Lajityyppi: Urheilupelit
Alusta: XBOX360
Content Download Ei
< >
Avaa pelin lisätiedot
Teksti: Mikko Kosonen, 29.6.2008 Arvioitu lukuaika: 4 minuuttia
Arvostelun Beijing 2008 kansikuva

Jalkapallon Euroopan mestaruus ratkaistiin ja Espanja voitti ansaitusti hienolla maalillaan. Seuraavaksi olisikin sitten aika alkaa tuijottamaan lähestyviä Pekingin Olympialaisia, jotka käynnistyvät siis 8. päivä elokuuta. Sonyn vuoden 2004 Ateenan olympialaisista kehittämä ja pelkästään Playstation 2:lle ilmestynyt edellinen virallinen Olympialaispeli oli jokseenkin pelattava ja hauskaa(tosin jälkimmäistä enimmäkseen kaveriporukassa), mutta miten on tämän vuoden olympialaisten virallisen Beijing 2008 -pelin laita? Ainakin pelistä pääsevät tällä kertaa nauttimaan PS3-omistajien ohella myös Xbox 360 -ja PC-pelaajatkin, sillä Segan julkaisema peli ei onneksi ole mikään yksinoikeusjulkaisu.

Yleisurheilu -ja etenkin olympialaispeleihin on usein totuttu yhdistämään ajatus hillittömästä nappuloiden rämpytyksestä aina 8-bittiselle Nintendollekin julkaistun Track & Field -pelin ajoilta saakka. Jälleen kerran sen virallisen Olympialaispelin kehittänyt Eurocom on työstänyt uutta kisapeliään siltä pohjalta, että jatkuva nappuloiden rämpytys on työnnetty vielä aiempaa enemmän sivummalle pienempään rooliin, samalla kun pelin varsinaiseksi päämekaniikaksi on kehitetty uudenlaista systeemiä eri lajien pelaamista varten.
Beijing 2008 tarjoaa ihan mukavan määrän erilaisia Olympialaislajeja pelattavaksi ja kaikenkaikkiaan kaikkine lajivariaatioineen peli sisältääkin sellaiset 38 urheilutapahtumaa. Tarjolla on muun muassa juoksu, jousiammunta, keihään heitto, kiekonammunta, melonta, joukkuepyöräily, korkeushyppy, kuulantyöntö, painonnosto, pituushyppy, uinti, moukarin heitto, Judo, sekä pöytätennis.

Jokseenkin perinteisesti etenkin juoksulajeja varten nappuloiden rämpytysvaihtoehto on edelleenkin olemassa, mutta sen rinnalle tarjoillaan myös Eurocomin uutta systeemiäkin. Uusi systeemi koostuu käytännössä kokonaisuudessaan kaikkien lajien osalta ohjaimen tatin/tattien, sekä nappuloiden hyödyntämisestä yhdessä. Homma toimii usein siten, että esimerkiksi juoksulajeissa (mikäli käytetään siis tattivaihtoehtoa) pelaajan tulee vatkata tattia oikealle ja vasemmalle mahdollisimman ripeään tahtiin, jotta saadaan nopeus mahdollisimman kovaksi, kun taas esimerkiksi painonnostossa, pyöräilyssä ja melonnassa tatteja tulee pyörittää joko samaan tai eri suuntiin. Kontrollointitapa vaihtelee lähestulkoon jokaisen lajin osalta, joten onkin erittäin hyvä, että ennen itse toimintaan hyppäämistä, pelaaja(t)voivat katsoa perusteellisesti ohjeistavan tutoriaalin. Ensimmäisellä peluukerralla tämä on ainakin käytännössä pakollista, sillä kontrolleja ei arvailemalla selvitä kukaan.

Käsille kaikkein helpoimmat lajit pelissä ovat ehkäpä korkeushyppy, kiekon ammunta, jousiammunta sekä pöytätennis, joista pöytätennis, jousiammunta ja kiekonammunta toimivat juuri niin kuin kuvitella saattaisikin, eli aivan perinteisin menetelmin. Mailalla hutkitaan palloa kahden eri lyönnin avulla, aseen tähtäimellä tähdätään kiekkoja ja jousiammunnassa edessä on zoomattu taulu jousen ampumista varten. Korkeushyppy taasen toimii siten, että pelaajan tulee yksinkertaisesti vain painaa oikeaa nappulaa oikeaan aikaan, samalla kun hahmo juoksee kohti rimaa. Hypyn tullessa eteen olisi sitten tarkoitus painaa ohjaimen kumpaakin liipaisinta riittävän ajoissa.

Vaikka nappuloiden rämpyttämisestä onkin siirrytty melko innovatiivisella tavalla pääasiallisesti tatin vatkaamiseen/pyörittämiseen sekä nappuloiden yksittäiseen paineluun, ovat sormet siitä huolimatta paikoitellen edelleen koetuksella tatilla vatkatessakin ja kyllä esimerkiksi niissä juoksulajeissakin edelleen pärjää vain parhaiten se, joka jaksaa kaikista nopeimmin tattia vatkata(ellei käytä nappularämpytystä). Etenkin joukkuepyöräilyn 16 kierrosta on silkkaa tuskaa peukaloille, kun pelaaja joutuu pyörittämään ohjaimen kumpaakin tattia koko sen kisan keston ajan tauotta. Onneksi tietysti pelin voi aina keskeyttää hetkeksi ja jatkaa sitten. Sormien rasitus ei myöskään ole pelin joidenkin lajien ainut ongelma, vaan osaa lajeista vaivaa kontrollien osalta yksinkertaisen hankala toteutustapa, joka pistää välillä pään sekaisin, vaikka opetusvideo olisikin ennen H-hetkeä katsottu. Paras esimerkki tästä on allekirjoittaneen mielestä ehkäpä kajakkimelonta, jonka kanssa meni hermot moneen, moneen kertaan.

Beijing 2008 -pelin eri lajit voisikin periaatteessa jakaa kahteen eri kastiin: Niihin joita on varsin hauska ja helppo pelata sekä niihin, jotka ovat tuskastuttavan kankeasti toteutettuja kontrolliensa osalta tai joiden pelaaminen muuten vain on fyysiseltä kantilta katsottuna aivan liian työlästä ja hikistä puuhaa. Onneksi kuitenkin ensinnä mainittuun kastiin lukeutuu suurin osa pelin lajeista, sillä valtaosa urheilulajeista on toteutettu siten, etteivät kontrollit äidy liian monimutkaisiksi, eikä ääretöntä tatin vatkaamistakaan tai etenkään eri suuntiin pyörittelyä ole liiaksi.

Peli tarjoaa yksinpelaajalle mahdollisuuden pelata koko Olympialaiset lävitse Olympic Games -pelimuodossa. Homma toimii siten, että kisat aloitetaan karsinnoista, joissa pelaaja karsii jokaisen lajin kanssa erikseen. Mikäli karsinnoista ei selviä jatkoon, tarkoittaa se sitä, ettei pelaaja pääse kilpailemaan kyseisen lajin Olympiamitalista. Pärjääminen tuo tillille taitopisteitä, joilla voi sitten parantaa kokonaisuudessaan oman olympiajoukkueensa kaikkien eri urheilijoiden yleiskuntoa, tai sitten vähentää aiemmista kisoista kertynyttä väsymystä. Tähän tapaan soljuu eteenpäin olympialaiset loppuun saakka.

Onhan pelin “uratila” toki tyhjää parempi, mutta kyllähän se asianlaita niin on, että Beijing 2008 on vuoden 2004 virallisen Olympialaispelin tapaan parasta herkkua kaveriporukassa, kun iltaa istutaan tai sitten ihan muuten vain. Peliä voi samalla konsolilla pelata arvatenkin maksimissaan neljä pelaajaa samanaikaisesti. Meno on parhaimmillaan, kun osa vastassa olevista kilpailijoista on tällöin ihmisiä, eikä kukaan ole väsymätön kone, vaan jokaisella on samalla tavalla sormet koetuksella. Pelaajat voivat valita pelattavaksi vaikkapa vain yhden lajin, tai sitten ottaa eri lajeja ja eri variaatioita mukaan niin monta kuin huvittaa. Pelistä löytyy myös valmiiksi niputettuja pakettejakin, jolloin ei tarvitse välttämättä itse mietiskellä mitä lajeja pelattavaksi otetaan.

Jos kavereita samalle sohvalle ei löydy, on peliä ja eri lajeja mahdollista pelata myös Livessäkin tai system linkin välityksellä maksimissaan kahdeksan pelaajan nettikarkeloissa. Live-pelin lisäksi omia huipputuloksia on myös mahdollista lähettää nettiinkin, jotka sitten ilmestyvät maailmanlistoille.
Audiovisuaalisesti Beijing 2008 on sitä varsin tavanomaista Olympialaispelikamaa, eli grafiikka ei juuri häikäise tai hivele silmiä, mutta ajaa ihan hyvin asiansa uuden konsolin peliksi. Äänipuoli koostuu lähinnä yhdestä musiikkiraidasta, yleisön silloin tällöin kuuluvasta hurrauksesta, sekä selostuksesta, joka tosin on erittäin kuivakkaa ja varsin yhdentekevää.

Yhteenveto

Laadukas kokonaisuus

Hyvää

  • - Passeli grafiikka
  • - Moninpelinä varsin hauskaa
  • - Riittävästi eri lajeja
  • - Innovatiivinen ja uusi kontrollisysteemi..

Huonoa

  • - Yksinpelinä viehättää vain jonkin aikaa
  • - ..Joka ei kuitenkaan kaikkien lajien osalta toimi
  • - Kökkö selostus