Modnation Racers arvostelussa
ModNation Racers on värikäs ja nopeatempoinen karting-peli, joka panostaa varsinaisen pelikokemuksen ohella monipuolisiin muokkaustyökaluihin sekä pelaajien väliseen sisällön jakeluun. Editorit ovat helppokäyttöisiä, mikä heijastuu erittäin runsaana ja laadukkaana sisältönä niin PS3:lla kuin PSP:llä. Etenkin rataeditori ansaitsee suitsutusta. Sillä saa valmista tarvittaessa vaikka kymmenessä minuutissa, mutta inspiraation iskiessä, voi yksityiskohtien hiomiseen upottaa tunteja. Itse ajokokemuskin on enimmiltä osin toimiva. Ainoastaan tekoälyn hyeenamainen taipumus hyökätä pelaajan kimppuun juuri ennen maaliviivaa nostaa verenpainetta, mutta ei riittävästi aiheuttaakseen pysyviä traumoja. Kaikkiaan ModNation Racers on hauska ja kevyt sunnuntaiajelu, jonka reipas sisältömäärä tekee siitä enemmän kuin hintansa arvoisen hankinnan.
Vaikken itse erityiseksi Mario Kart ?faniksi tunnustaudukaan, osoittaa 71,14 miljoonaa myytyä kopiota, että kevyelle mikroautokaahailulle löytyy ystävänsä. Tämän ovat huomanneet myös Sony ja kanadalainen United Front Games, jotka huristelevat tuoreella ModNation Racersillaan suoraan Nintendon sydänmaille. Yhtäaikaisesti PS3:lle ja PSP:lle julkaistu peli ei tyydy haastamaan vanhaa mestaria pelkästään asfaltilla, vaan laajentaa kisan varikkoalueelle esittelemällä koko sarjan tee-se-itse-miehiä ja ?naisia miellyttäviä muokkaustyökaluja sekä valmiin verkkoinfrastruktuurin omien hengentuotosten jakeluun. Lopputulos on näpsäkkä ja omaperäinen karting-peli jossa riittää pureskeltavaa pitkäksi toviksi.
ModNation Racersin perusidea ei juuri selittelyä kaipaa: kaksitoista isopäistä modimaskottia hyppäävät hullunkurisiin menopeleihinsä, tavoitteenaan päästä maaliviivan tuolle puolen ennen muita. Avain voittoon piilee luonnollisesti hyvässä ajossa, mikä tarkoittaa mod-kartingin veikeässä maailmassa mahdollisimman pitkiä sivuluisuja, ankaraa kaasun poljentaa sekä kilpakumppanien teilaamista kaikin käytettävissä olevin keinoin. Pelimekaniikka ammentaa ideansa muista suosituista kevytkaahailuista ja käytössä on niin Mario Kart ?henkistä power-upia, kuin hypyistä, driftailusta, ynnä muusta elvistelystä täyttyvää nitrotankkia. Tämä kaikki yhdistettynä hyppyreitä, ansoja ja oikopolkuja viliseviin ratoihin tekee pelaamisesta erittäin nopeatempoista ja kaoottista, mutta enimmäkseen hauskaa.
Ajomalli on yksinkertainen mutta toimiva. Suorat painellaan nitroilla ja mutkat liu?utaan kylkimyötäisessä, jotta tankissa riittäisi löpöä vielä seuraavallekin pätkälle. Jarruun tulee koskettua vain harvoin, sillä se tietää usein samanlaista jalkoihin jäämistä kuin rehellinen ulosajo. Pienoisena yllätyksenä, tekoäly on erittäin verenhimoinen, eikä perinteisiä kuminauhahelpotuksia ainakaan pelaajan eduksi heru. Kilpakumppaneilla on ikävä taipumus nakata pelaajan niskaan täyslaidallinen ohjusta, salamaa ynnä muuta hidastetta tämän ollessa johdossa, eikä ole mitenkään epätavallista huomata koko kilpailun valuvan viemäriin juuri ennen maaliviivaa. Tätä ?Mario Kart ?syndroomaksi? ristimääni ongelmaa on yritetty korjata nitrotankista ammentavalla suojakentällä, mutta käytännössä lohtu on laiha: puolissa tapauksista tankki ammottaa tyhjyyttään ja toisella puoliskolla pelaaja saa havaita, ettei normaalin ihmisen peukalo taivu suojanappulalle kesken sivuluisun. Ilmeisesti joku muukin on kokenut tekoälyn aggressiivisuuden ongelmaksi, sillä siihen on luvattu puuttua päivitysten myötä.
Pelimuotoja ModNation Racersista löytyy moderniksi peliksi vähän, mutta mitään olennaista siitä ei puutu. Verkkopeliä voi vääntää tavan mukaan joko tuttujen välisenä privaattikisana tai koko kansan julkisina mittelöinä. Maustevaihtoehtoja on kaksi: aseilla tai ilman. Todelliset sekuntiviilarit selvittävät paremmuutensa Hot Lap ?moodissa, jossa voittajaksi nousee parhaan kierrosajan tehnyt pelaaja. Perinteisemmän moninpelin ystäville ModNation Racers tarjoilee jopa neljän pelaajan split screen -moodia, jonka sisällyttämistä näin verkkopelien aikakautena voi pitää jo melkoisena kulttuuritekona. Ymmärrettävistä syistä ruudun jakaminen jää pelkästään PS3-version etuoikeudeksi.
Yksinpeli koostuu perinteisistä pikarallien ja aika-ajojen ohella juonellisesta uramoodista, jossa seurataan nuoren Tagin nousua tuntemattomuudesta ModNation Racing Championshipin mestariksi. MRC-kisoissa on kolme tavoitetta, joista se ainoa pakollinen liittyy yleensä pelaajan sijoittumiseen kolmen parhaan joukkoon. Bonustavoitteet vaihtelevat jonkun tietyn kilpailijan teilaamisesta riittävän pitkiin ilmalentoihin ja palkinnoksi niistä saa rakennuspalikoita auto- ja hahmoeditoriin.
Juoni ja käsikirjoitus ovat autopeliarvosteluissa ne kaksi asiaa joihin tulee harvemmin kiinnitettyä huomiota. Siksi onkin yllättävää, että ModNation Racers suoriutuu kumpaisestakin kunnialla. Tarina ei itsessään ole muuta kuin läjä kliseitä hassuissa kuorissa, mutta se on hauska. Huumori onnistuu tasapainottelemaan juuri sopivasti kiltin ja anarkistisen rajoilla upotakseen kaiken ikäisiin. Etenkin kisoja juontavan selostajakaksikon, Garyn ja Biffin keskinäinen naljailu saa hymyn nousemaan huulille, vaikkeivät vitsit aina ihan aikuisimmasta päästä olisikaan.
Pelikokemuksena ModNation Racers on viihdyttävä, mutta komein sulka sen päähineeseen tulee muokattavuudesta. Pelistä löytyy kattavat editorit hahmoille, autoille ja radoille. Autojen ja hahmojen kanssa puljaamisessa on kyse lähinnä turhamaisuudesta, sillä niiden muovaamisella ei ole mitään käytännön vaikutusta pelattavuuteen. Keravalippis ja liekkitarrat eivät tee pelaajasta sen enempää Räikköstä kuin koppalakki tai ruosteenruskea koulubussi. Tämä on oikeastaan pelkästään hyvä asia, sillä näin peli pysyy tasapainossa vaikka mielikuvitus pullauttaisi ulos vähän villimpiäkin viritelmiä. Erinäistä vaatepartta, maalipintaa ynnä muuta pulikkaa löytyy satamäärin, eikä työkaluista ole napisemista sen enempää PS3:lla kuin PSP:llä. Mikäli turhamaisuus ei muuten vaan nappaa, voi hahmonsa ja autonsa imuroida verkosta tai jättää koko hoito satunnaisgeneraattorin työstettäväksi.
Editorien kirkkain helmi on rataeditori jossa yhdistyvät monipuolisuus, helppous ja nopeus. Homma lähtee liikkeelle vääntelemällä maasto haluttuun muotoonsa. Kun kukkulat, järvet ynnä muut rypyt ovat paikoillaan, siirrytään itse radan pariin. Tämä tapahtuu harvinaisen intuitiivisesti, itse ohjattavalla asfalttikoneella. Pelaaja voi rullata huolettomasti ympäriinsä, sillä laite on riittävän älykäs tasoittaakseen pahimmat kumpareet ja osaa tarvittaessa jopa viimeistellä keskeneräisen radan nappia painamalla. Viimeisenä työvaiheena päälle isketään tunnelit, asfalttipinnat, ansat, bonusesineet sekä radanvarsirekvisiitta. Rakenteluun saa upotettua innostuksestaan riippuen mitä tahansa kymmenestä minuutista useaan tuntiin. Parhaat radat ovat lähes poikkeuksetta pitkiä puserruksia, mutta editorin nopeus ja helppous pitävät aloituskynnyksen alhaisena myös meille vähemmän vihkiytyneille rata-arkkitehdeille. En ainakaan itse muista viihtyneeni näin hyvin yhdenkään rataeditorin ääressä sitten Trackmanian.
Luovuus on edustettuna myös verkossa. Sonyn ?Pelaa, luo, jaa? ?oppisuunnan hengessä rakennettu jakeluinfrastruktuuri mahdollistaa näppärästi autojen, hahmojen ja ratojen levittämisen, imuroinnin sekä arvostelun. Kiitos loistavien editorien, tavaraa on tarjolla runsain mitoin sekä PSP:llä että PS3:lla ja parhaat tuotokset (etenkin radat) ovat niin viimeisteltyjä, ettei niiden tarvitse hävetä edes pelin alkuperäissisällön rinnalla. Ainoa harmittelun aihe on PSP-version kylkiäisenä tuleva koodi, jolla pidetään huolta, että verkkosisällöstä pääsevät nauttimaan ainoastaan uuden pelin ostajat. Käytetyn painoksen omistajat saavat pulittaa verkko-ominaisuuksista ylimääräisen kympin, mikä on melkoinen keskisormen heilautus second hand ?pelimarkkinoille. Temppu on selvästi Sonyn kaltaisen hyvämaineisen julkaisijan alapuolella ja toivottavasti viimeinen laatuaan.
ModNation Racers on pienistä vioistaan huolimatta erittäin suositeltava hankinta niin tasku- kuin pöytäpleikkarinkin omistajille. Perusviihdyttävä kisailu olisi saattanut vaipua ?ihan kivojen, muttei klassikoiden? unholaan, mutta mallikas rataeditori ja likimain loputon sisällön määrä tulee pitämään pelin kuranttina kuukausi-, jos ei jopa vuositolkulla. Lisäbonuksia pelille voi jakaa sen tyylitellystä audiovisuaalisesta ulosannista: värikäs ja sarjakuvamaisen värikäs grafiikka kytkettynä The Go! Teamia muistuttavaan piilotrendikkääseen musiikkiin on voittajayhdistelmä, jota eivät edes pikkuoravien äänillä kitisevät modihahmot pilaa.