Operation Flashpoint: Resistance arvostelussa
Operation Flashpoint: Resistance on edellistä Red Hammeria jonkin verran laadukkaampi lisälevy, jonka hyvä ja mielenkiintoinen yksinpelikampanja, uudistettu grafiikka, sekä muut pienemmät uudistukset tekevät siitä erittäin hyvän hankinnan kaikille Flashpoint faneille. Ainoastaan pelin hieman suolainen noin 32 euron hinta saattaa olla pienoinen kynnys joillekin ottaen huomioon, että kyseessä kumminkin on vain lisälevy.
Bohemia Interactiven toinen lisälevy sen paljon suosiota keränneelle Operation Flashpoint sotapelilleen nimeltään Resistance on vihdoin ja viimein täällä. Resistancessa pelaajat omaksuvat Viktor Troska nimisen erikoisjoukkojen ex-sotilaan roolin, joka on vetäytynyt Venäjän kupeessa sijaitsevalle Nogova-saarelle asumaan ja viettämään rauhallista siviilielämää.
Tälle idyllille tulee kumminkin hyvin pian loppu, sillä venäläiset päättävät ottaa saaren haltuunsa ja “aivopestä” sen kommunismillaan. Muilta mailta ei apua heru, vaikka Nogovan presidentti sitä pyytääkin ja senpä takia osa saaren asukkaista menee ja muodostaa kapinallisjoukkion venäläisten pysäyttämiseksi. Tämä suhteellisen harvalukuinen porukka tulee tietysti pyytämään Viktorilta apua venäläisten karkottamiseksi ja niinpä Viktor pienen vastustelun jälkeen liittyy kapinallisjoukkoon ja samalla joutuu takaisin sodan pyörteisiin. Siinä missä alkuperäinen Flashpoint kertoi vuoden 1985 “kylmästä sodasta” ja Red Hammer lisälevy samasta sodasta venäläisten näkökulmasta katsottuna, tapahtuu Resistancen konflikti paria vuotta ennen kahta edellä mainittua peliä. Kyseessä on siis niin sanottu esi-osa, jonka vastarintajoukkion tapaa myöhemmin sitten alkuperäisen Flashpoint pelin aikana.
Resistancen yksinpelikampanja on pituudeltaan 20 tehtävän mittainen ja pelin aikana pelaajat pääsevät muun muassa vapauttamaan siviilipanttivankeja, varastamaan muutamia tankkeja venäläisiltä, tuhoamaan rekkasaattueita, suorittamaan iskuja tankkien voimin, sekä muun muassa puolustamaan erinäisiä alueita venäläishyökkäysten aikana. Pelin kampanja on kaikin puolin mielenkiintoinen, eli toisin sanoen tehtävät ovat erittäin huolella suunniteltuja ja niissä on tarpeeksi vaihtelua, sekä välillä myös yllättäviä käänteitäkin minkä johdosta peliä pelaa erittäin mielellään loppuun saakka.
Mielenkiintoisen ja tuoreelta tuntuvan kampanjan lisäksi Resistancessa tulee mukana toki muitakin pienempiä uudistuksia, kuten uusia ajoneuvoja joihin lukeutuu moottoripyörä, bussi sekä sotilaspoliisi jeeppi. Aseitakin mukaan on onnistuttu muutama uusi sisällyttämään ja niinpä pelaajat voivatkin päästä nyt kokeilemaan uutuutena niin pumppuhaulikkoa, kuin erilaisia pistoolejakin. Kivana lisänä Bohemia on pelin 1.75 version myötä mahdollistanut aseiden varastoinnin kulkuneuvoihin. Elikkä esimerkiksi yhdenkin tehtävän aikana pelaajan on tarkoitus ajaa rekalla meren rantaan yöaikaan ja ottaa veneellä rantaan saapuvilta kavereilta aseita mukaan niin paljon kun vain ehtii. Aseet eivät onneksi enää myöskään katoa minnekkään niin kuin aikaisemmissa peleissä, vaan jos pelaajalla on tehtävän lopussa kädessään AK47 ja selässä sinko, niin sitten ne ovat myös seuraavan tehtävän alussakin. Pelaajan komennossa olevien sotilaidenkin osalta peliä on hieman muokattu mielenkiintoisempaan muotoon. Resistancessa tehtävästä elävänä selviytyneet sotilaat paranevat taidoiltaan vaikka sitä ei mistään näekään ja niinpä siis ei kannatakaan jättää ketään kaveriaan tuleen makaamaan vain pelastaakseen itsensä.
Kampanjan ollessa lopuillaan, voivat pelaajat vielä kokeilla viittä uutta pelin mukana tulevaa yksittäistehtävää joissa pääsee muun muassa räjäyttämään sillan ja estämään venäläisjoukkojen maihinnousun. Moninpelaajillekin on toki tarjolla uutta, nimittäin yhdeksän uutta moninpelikarttaa sekä sen lisäksi myös tervetulleena uutuutena pelistä löytyy nyt sisäänrakennettu GameSpy. No eihän se GameSpy tietystikään mikään maailman kivoin juttu ole, mutta on silti aina kivempi lähteä moninpelaaman suoraan itse pelistä, kuin joutua pomppimaan sinne työpöydän kautta.
Resistancen suurimapana myyntivalttina Bohemia on kumminkin hehkuttanut pelin aiempiin osiin nähden parannettua grafiikkaa. Ensisilmäyksellä pelin grafiikka näyttää täysin samalta kuin mitä aiemminkin, mutta kunhan perehtyy kunnolla grafiikkaan niin kyllä joitain eroja alkaa huomata. Ensinnäkin pelin tekstuurit tukevat nyt resoluutiota 2048×2048, kun aiemmin tuki oli vain vaivaiset 256×256. Grafiikan parantumisen huomaa kaikista parhaiten maaston ja puiden hienontumisella. Hahmografiikassa taikka ajoneuvojen ulkönössä en ainakaan itse mitään kovinkaan merkittäviä eroja tullut huomanneeksi, eikä grafiikkaa todellakaan ole paranneltu niin paljoa kuin joissain ennakkokuvissa on saattanut on saattanut nähdä. Eli mitään hirveän mullistavaa parannusta pelin graafiseen osa-alueeseen ei siis kannata odotella.
Uutena ominaisuutena pelin päävalikoihin on lisätty nyt myös mahdollisuus säätää maaston detailia ja piirtoetäisyyttä, joista ensinnämainittu ei suinkaan tarkoita sitä että kuinka monta ruohonkortta on mahdollista maasta bongata kuten luulla saattaisi, vaan ominaisuus vaikuttaa siihen kuinka kumpuista Nogova-saaren maasto oikein onkaan. Normaalitason lisäksi maaston muotoa voi säätää välillä erittäin alhainen-erittäin korkea, joista tietysti viimeisimmäksi mainittu on se kaikkein kumpuisin. Maaston muokkaaminen kumpuisammaksi ei tietystikään tule ilmaiseksi ja niinpä “erittäin korkea” asetuksella testikoneella pelatessa ilmeni jo tökkimistä. Itse en henkilökohtaisesti muutenkaan välittänyt niin paljoa liian kumpuisesta maastosta vaikka se paljon enemmän tulisuojaa tuokin niin pelaajalle ja hänen joukkiolleen kuin myös vihulaisillekin. Yleisesti ottaen paranneltu grafiikka on tietysti pelkkää plussaa ottaen huomioon, että kyseessä on kumminkin vain lisälevy. Ainakin omasta mielestäni on ihan hienoa että Bohemian pojat ovat jaksaneet tällaisia uudistuksia mennä tekemään.
Äänipuolelta ei mitään hirvittäviä eroja sitten aikaisempaan nähden löydykään. Eli toisin sanoen pelin äänimaailma on toimiva ja sitä säestää niin ympäristöstä kuuluva linnun -ja ammuttujen laukauksien laulu, kuin myös silloin tällöin kuultavat räjähdykset esimerkiksi kranaattien taikka tankkien aiheuttamina. Myös se hien otsalle nostattava, kauempaa kuuluva vihulaistankin telaketjujen vinkunakin on tietysti kuultavissa. Onhan mukaan toki sisällytetty niitä jo ennestäänkin tuttuja musiikinpätkiä joita silloin tällöin voi kuulla esimerkiksi pelin välianimaatioissa.
Ääninäyttelyssä on tällä kertaa onnistuttu hieman paremmin kuin edellisessä Red Hammer lisälevyssä, jossa varsinkin päähahmoa Dmitri Lukinia äännellyt henkilö olisi kyllä saanut hieman kuunnella omaa suoritustaan ja mennä sen jälkeen nurkkaan häpeämään. Resistancessa kaikki hahmot ovat onneksi suoriutuneet hommastaan sentään tyydyttävästi, eli siis mitään huipputasoa ei todellakaan tässä olla kurkottelemassa, mutta homma kumminkin toimii. Pelin pääsankarin Viktor Troskan ääni oli kaikista äänistä parhaiten näytelty, tosin hieman se kummastutti pelissä kerran jos toisen. Jos miekkonen todellakin on jokin venäjän kieltä puhuva hemmo, niin eikö sitten hänellä voisi olla edes jonkinlaista naurettavaa muka-venäjä korostetta? Pelissä kun heppu kuullostaa lähes täysin uusimmista Bond-elokuvista tutulta Pierce Brosnanilta.