Arvostellut: Petteri Hemmilä, 24.marraskuu 2018

Peliarvostelu

Spintires: Mudrunner – American Wilds DLC

Pelin nimi: Spintires: Mudrunner – American Wilds DLC
Alusta: PC
Kehittäjä: Saber Interactive
Julkaisija: Focus Home Interactive
< >
Avaa pelin lisätiedot
Arvostelun Spintires: Mudrunner – American Wilds DLC kansikuva

“Mikäli sinulla ei ole resursseja kilpailla Skyrimin tai Grand Theft Auton kanssa, kannattaa keskittyä johonkin yhteen mekaniikkaan ja tehdä se kunnolla”. Virke on lainaa eräältä muutaman vuoden takaiselta peliluennolta, mutta se voisi olla yhtä hyvin peräisin vuoden takaisen Spintires: Mudrunnerin konseptipaperin johdannosta. Pohjoisen metsämaiseman, venäläisten rekkojen ja ajokelvottomien maastopolkujen ympärillä pyörivä ajelupeli keskittyi mutafysiikkaansa sellaisella pieteetillä, että varsinainen peli jäi lapsipuolen asemaan, mutta kokonaisuus oli kaikesta huolimatta erittäin viihdyttävä. Vastikään ilmestynyt American Wilds -lisäosa vie rekkarallin yhdestä maailman suurimmasta infrastruktuurin kehitysmaasta toiseen: Yhdysvaltoihin.

Jos alkuperäinen Spintires: Mudrunner tuntui sisältönsä puolesta niukalta, niin samaa voi sanoa myös American Wildsista. Noin 10 euron hintaiseen lisäosaan on sisällytetty kaksi isompaa hiekkalaatikkokarttaa, kaksi haastetehtävää sekä yhdeksän uutta menopeliä. Autovalikoimasta löytyy tuttu kattaus maastureita, rekkoja ja metsätyökoneita. Kevyintä kaliiperia edustavat Hummer H1 sekä menneiden vuosikymmenten Chevrolet K5 Blazer ja Ford F150 pickup. Rekkavalikoima on niinikään ihastuttavan retrohenkinen takavetoisine Chevrolet Bisoneine ja 90-lukulaisine Freightlinereineen, joskin takavetoisten – Spintiresin maastoissa käytännössä käyttökelvottomien – rekkojen suuri osuus hieman ihmetyttää. Ylivoimaisesti käytännöllisin lisäys on kuvitteellinen K-8400 Skidder -metsätyökone, joka osoittautui traktorimaisten renkaidensa ja valtavan hydraulikouransa ansiosta suorastaan erinomaiseksi suoalueiden työjuhdaksi.

Kartta- ja tehtäväsuunnittelusta huokuu fiilis, että niihin olisi voinut panostaa enemmänkin. Ympäristöt ovat hyvin samanlaisia kuin peruspelissäkin, eli vetisiä soita, kallioita ja pohjoisen pallonpuoliskon havumetsiä mutaisine polkuineen ja kelirikkoisine asfalttiteineen. Amerikkalaisuudesta kielivät ainoastaan kyltit ja tienviitat, mutta maisemat voisivat olla ihan yhtä hyvin Suomesta tai Siperiasta. Hiekkalaatikkokartoissa ajellaan yhä puutavaraa sahoille, eikä hommassa ole oikeastaan mitään muuta erityistä kuin se, että tukkinsa voi poimia tällä kertaa normaalin lastauspisteen ohella myös suolta. Suoriutuminen kulminoituu kumpaisessakin kartassa käytännössä parhaan reitin löytämiseen ja toistoon: samaa reittiä sahataan neljästä kahdeksaan kertaa riippuen siitä, haluaako kärrätä lyhyttä, pitkää, vaiko keskipitkää runkoa. Mutapoluilla taiteilu täyspainoisessa perävaunussa on yhä hauskaa ja haastavaa, mutta hommaa olisi ehkä voinut monipuolistaa esimerkiksi erilaisilla maastotyypeillä tai ripottelemalla edes määränpäät eri puolille karttaa.

Haastetehtävät ovat niinikään tuttujen ideoiden kierrätystä. Ensimmäisessä tehtävässä etsitään tukkeja valtavalta suolta mikä muistuttaa erehdyttävästi erästä peruspelin “etsi ja hinaa rekka” -haastetta. Jälkimmäisessä yritetään kiikuttaa perävaunulle lastattua Skidderiä pitkin parin kilometrin mittaista pikkutietä alle kolmen minuutin. Haasteet on suoritettu viimeistä saavutusta myöten alle tunnissa ja sama pätisi myös hiekkalaatikkokarttoihin, ellei tavoitteiden saavuttaminen vaatisi keinotekoista toistoa. Kompletionistit saavat upotettua ylimääräisen parituntisen tähystyspisteiden ja autotallien etsimiseen, mutta kaikkine ylimääräisine kiemuroineenkin American Wilds koluttu puhki yhdessä, maksimissaan kahdessa illassa.

Loppujen lopuksi, American Wilds ei oikein kykene vastaamaan peruskysymykseen: mikä tekee juuri näistä autoista ja kartoista rahan arvoisia, kun ilmaisia modeja löytyy jo maailman sivu? Fordit ja Chevroletit ovat toki huolella mallinnettuja ja lisäsisältö ylipäätään on tervetullutta, mutta viralliselta laajennokselta uskaltaisi odottaa enemmänkin. Toivottavasti seuraava lisäosa tuo tullessaan jotain ihan muuta: aavikkoa, eteläisen Amerikan trooppisia vuoristomaisemia, lunta ja jäätä… Tai jos nyt edes venäläisiä tankkeja.

Yhteenveto

Keskivertotasoa

Hyvää

  • - Spintiresin armottomat mutatiet viihdyttävät yhä
  • - Uudet lisensoidut menopelit ovat hienoja

Huonoa

  • - Takavetoisilla rekoilla ei juuri käytännön virkaa
  • - Todella vähän uusia ideoita
  • - Ympäristöt ja tehtävät silkkaa kierrätystä