Arvostellut: Mikko Kosonen, 13.syyskuu 2018

Peliarvostelu

F1 2018

Pelin nimi: F1 2018
Alusta: PC
Kehittäjä/Julkaisija: Codemasters
Pelaajamäärä/Moninpeli: 1-20
< >
Avaa pelin lisätiedot
Arvostelun F1 2018 kansikuva

Formula ykköset ovat jälleen täällä. Viime kauteen verrattuna juuri mitään uutta taivaanrannan alla ei ole – Kärjessä kamppailevat Hamiltonin lisäksi pääasiassa Vettel Ferrarillaan. Tänä vuonna kisaaminen on ollut kenties hiukan tasaisempaa ja piste-ero tätä kirjoittaessa Hamiltonin hyväksi on kuitenkin kasvanut nyt jo kolmeenkymmeneen pisteeseen. Kautta olisi jäljellä seitsemän kisaa ja molempien kärkitallien suomalaiskuskit on käytännössä tässä vaiheessa enää apupoikia kärkinimille. Tätä kirjoittaessa tosin on jo tiedossa, että Räikkönen siirtyy ensi kaudella Sauberin väreihin, joten tämä on kenties viimeinen mahdollisuus ajaa Kimin Ferraria.

Onneksi virtuaalisesti pelattuna formula voi jälleen kerran olla jännempää ja parempaa. Codemasters on ryhdistäytynyt ensimmäisen nykyisen sukupolvijulkaisun jälkeen paljon ja jo heti F1 2016 olikin sarjan parasta tarjontaa, kunnes 2017-editio pisti reilusti paremmaksi. Paluun viime vuonna tekivät klassikkoformulat, mutta myös syvennetty uramoodi sekä useat erilaiset uudet pelimoodit lihottivat sisältöä isosti.

F1 2018 tarjoaa edellisvuoteen vähän laihempaa kasvua, mutta kasvua siitä huolimatta. Edellistä versiota pelatessani toivoin hartaasti, että klassikkoautoja ei otettaisi jälleen pois, kuten Codemasters hölmösti jo kerran aiemmin teki jättämällä F1 2013 -peliin ensikertaa lisätyt klassikot kokonaan pois F1 2014 -pelistä.

F1 2017 tarjosi kaksitoista vanhaa formulaa ja nyt niiden määrä on kasvanut jopa kahdeksalla. Muuta tarjottavaa on toki uusimmat kuskit ja tuorein ratasetti – mukaan on siis lisätty kauan jäähyllä ollut Paul Ricardin osakilpailu Ranskassa sekä lyhyen tauon jälkeen paluun tekevä Hockenheim. Ulkoisesti suurimpana muutoksena virtuaalisiin formuloihinkin on lisätty se turvahalo, joka etenkin ohjaamokuvakulmasta käsin aluksi näyttää varsin merkilliseltä – oikean elämän kuskit ovat varmasti hetken jos toisenkin totutelleet uuteen ohjaamonäkymään.

Tuhti paketti moottoriurheilua

Pelattavan sisällön osalta tarjota on tuttua: time trial, kustomoitava grand prix -moodi, kattava uratila, kertaluontoiset ja ajastetut event-tapahtumat sekä championships-valikko, joka kätkee alleen virallisen, kaikki 21 rataa kattavan 2018 kauden mestaruusmoodin ohella klassikkoradoista koostetun klassikkoformuloilla ajettavan klassikkomestaruuden (klassikkomallin top-6 pisteytys), sekä muita varsin hauskoja pienempiä viiden ja kuuden kisan mittaisia mestaruusmoodeja, varustettuna muun muassa poikkeavin pistesäännöin.

Saman championships-valikon alle kätkeytyy myös edellisvuodesta tuttu events-moodi, josta löytyy jälleen kaksikymmentä erilaista valmista skenaariota takaa-ajosta, checkpoint-kisaan ja time attackiin. Tätä vuotta varten osa skenaarioista on muokattu pelattaviksi niillä uusilla klassikkoformuloilla, joita on nyt lisätty mukaan.

Muun muassa Brawn GP tallin 2009 vuoden auto sekä 2003 vuoden Williams ovat mukana. Loput ovat kaksi 70-luvun Lotusta ja Ferraria sekä pari McLaren-tallin autoa. Yksi uusista vanhoista suosikeistani tällä kertaa oli uusivanha Williams, joka tuntui olevan melkoinen ohjus radalla ja siksi erittäin hauska kurvailtava etenkin time trialeissa. Vauhdintunne oli paikoin jotain aivan hullua.

F1 2018 todella pursuaa mukavaa pelattavaa. Jos se tavanomainen 2018 vuoden mestaruuskausi ei miellytä, voi syventyä monikautiseen uramoodiin, jossa valitaan aloitustalli ja sieltä kuski, joka korvaan omalla hahmolla. Tuttuun tapaan pitäisi kerätä pisteitä ja menestyä ja sitä kautta kerätä parempaa mainetta muiden tallien silmissä. Heikommat tallit katsovat hyvällä vähän pienempääkin menestystä, mutta Ferraria ja mersutallia eivät kahdeksannet sijat paljoa lämmitä, vaikka ajaisit itse Renaultilla. Mitä heikompi talli on kyseessä, ovat tavoitteet kaudelle myös alhaisempia.

Ideana olisi päästä tavoitteisiin, kerätä resurssipisteitä kisamenestyksestä ja tallikaverin päihittämisestä, sekä kehittää pisteillä autoa ja osia taitopuun kautta. Jossain vaiheessa on mahdollista nousta tuttuun tapaan tallin ykköskuskiksi. Taitopuuta on muokattu nyt enemmän tallikohtaiseksi ja uhkana auton kehitykselle voivat olla myös mahdolliset kauden aikana mukaan tulevat sääntömuutokset, jolloin aikaa vienyt auton kehitys onkin mennyt osittain hukkaan. Aina kehittely ei muutenkaan mene niin kuin piti ja jonkin osan kehitystyö epäonnistuu ja sitä pitäisi yrittää uusiksi. Kolmet vapaat harjoitukset tarjoavat tilaisuuden keskittyä formulan eri osa-alueisiin ja päästä tiimin asettamiin tavoitteisiin. Maine tiimin sisällä ryvettyy nopeasti, mikäli esimerkiksi aika-ajon tavoite jää jatkuvasti liian huonoksi. Menestyminen kisoissakaan ei tätä aivan heti paikkaa. Harjoituksistakin voi saada tutusti resurssipisteitä auton parempien osien kehittämistä varten, joten muuten niin tylsästä radan hinkkaamisesta on tehty mielekästä puuhaa.

Näytä mulle missä sulla on formulataidot

Harjoitusten, kisojen kuin aika-ajojenkin väliin tarjotaan välillä näytöstilaisuuksia, joissa pelaaja pääsee ajelemaan klassikkoformuloilla eri tavoitteiden perässä joko easy, medium tai hard-tasoisena. Näistä näytöksistä ei ikävä kyllä kerry mitään erillisiä pisteitä, ovat vain mukana vaihtelua tarjoamaan. Näitä events-kisoja voi myös pelata päävalikosta käsin erillisenä ja ainakin itse tykkäsin tehdä näin jo viime vuodenkin pelissä.

Uutta uramoodissa ovat lehdistön haastattelut, joita aika ajoin esimerkiksi harjoitusten tai kisojen päätteeksi tulee vastaan. Haastattelija kyselee kysymyksiä ja pelaajalla on aikaa vastata muutamia sekunteja muutamista eri vaihtoehdoista. Vastausten tyyppi sitten määrittelee, onko pelaaja enemmän showmies vaiko herrasmieskuski. Tämäkin, radalla menestymisen ohella vaikuttaa tallisuhteisiin, niin oman kuin muidenkin tallien vaikutelmaan pelaajan kuskista. Myös esimerkiksi auton tehojen kehuminen haastattelun aikana huomataan sillä osastolla, missä tehoista vastataan – työmoraali nousee hetkellisesti. Jos taas sanoo jotain väärää, putoaa pelaajan kuskin maine oman tallin sisällä tai vaihtoehtoisesti nousee.

Tätä kirjoittaessa pelille oli jo julkaistu päivitys, joka mahdollistaa haastatteluajan venyttämisen – jos ei siis tykkää vastata sekuntien sisällä paineenalaisena, voi haastattelua hidastaa mikäli haluaa. Itse tunsin, että nopea haastattelu toimi varsin hyvin, eikä antanut liikaa aikaa. Kaikkiaan haastatteluominaisuus on varsin hauska lisä jo muutoinkin niin kovin kattavaan uramoodiin.

Pätkätöissä

Jos haluaa pelailla kevyemmin ja lyhyemmin mestaruuksia, voi valita esimerkiksi championships-valikosta mestaruustaiston, jossa kierretään vain kaikki Aasian tai Euroopan radat tai vaikkapa mestaruuskisan, jossa kaikilla on allaan samat tehot. Kaikkiaan erilaisia mestaruustaistoja on tarjolla huimat kaksikymmentä kappaletta, joista yksi on se virallinen 2018 kausi ja toinen 12-kisainen klassikkokausi.

Näissä minimestaruuksissa on usein myös niin, ensimmäiseen kisaan lähtöruutu arvotaan ja toisessa aloitusruutu on peilikuva edellisen kisan menestyksestä: jos voitat, aloitat viimeisestä ruudusta ja sitä rataa. Yhdessä mestaruusmoodissa taas aika-ajon paalupaikasta palkitaan jopa parilla kymmenellä pisteellä. Tämä sekoittelu tuo erittäin jännää vaihtelua siihen perinteiseen kausikisaamiseen ja pistejahtiin. Hauskinta tässä kaikessa on se, että näitä minikausia voi pelata vaikka kaikkia samaan aikaan – peli tallentaa jokaiselle mestaruustaistolle oman edistymisensä. Eli voi esimerkiksi pelata muutaman kisan klassikkokautta ja jatkaa sen jälkeen pari kisaa sprinttimestaruutta tai uramoodia ja niin edelleen.

Hutkitaan ennen kuin tutkitaan

Tuttuun tapaan pelissä on tarjolla se viime vuonna mukaan tullut, porrastetusti säädettävä tekoälykin, joka mahdollistaa sen, että kaikki voivat löytää itselleen sopivan oloisen vastustajan. Parasta Codemastersin pelisarjassa onkin aina ollut se, että ajoapuja säätelemällä ajotuntumaan saa jokainen sen sopivan tason, mutta viime vuonna porrastettu tekoäly toi tähän soppaan oman lisänsä.

F1 2018 alkaa formulapelinä lähestyä jo täydellistä pakettia, josta löytyy kaikki mitä lajin fani voisi toivoa: on turva-autot virtuaalisena ja ilman, lämmittelykierros, kaikki radat, tallit ja kuskit sekä se ajotuntuna, joka etenkin ratilla pelatessa on erinomainen ja nyt vielä entisestään Codemasters on viilannut ajotuntumaa realistisempaan suuntaan.

Kisaaminen on jännää ja tekoälykin todella tekee kaikkensa. Sanoisin silti, että ongelma, joka pelisarjaa on vaivannut ensimmäisestä pelistä asti, on edelleen läsnä. Alkaakin tuntua siltä, että Codemasters ei sitä korjaa koskaan. Tällä tarkoitan tietysti kolaroimiseen ja mutkien oikomiseen liittyviä sääntöjä. Toki on hyvä, että pelaaja ei pistä mutkia suoriksi tai aja kenenkään kylkeen ilman rangaistusta, mutta kun aina tilanteet pelissä eivät ole niin selviä. Oikeissa lähetyksissä törmäyksiä tutkitaan ja annetaan jossain vaiheessa päätös, pelissä pelaaja on se joka saa syyt aina niskoilleen.

Ajat jonkun renkaaseen, saat varoituksen, joku työntää pelaajan päin seinää ja rikkoo tältä etusiiven, pelaaja saa varoituksen tai aikasakon töppäilystä. Tällaisia tapauksia tulee jatkuvasti. Joku työntää pelaajan mutkassa suoraksi toisen edelle – laiton ohitus, anna paikkasi takaisin. Joskus harvoin mitään varoituksia ei tule ja silloin peli onkin parhaimmillaan, kun pelaaja saa antaa kaikkensa makean hektisessä kisaamisessa, joka on jännempää kuin oikeat kisat, jotka usein hyytyvät jo 10-15 ajetun kierroksen jälkeen. Välillä pelissä tulee hetkiä, kun pelaaja ohitetaan kertaheitolla molemmilta puolin, oikeanpuolimmaisen tekoälyn kaahatessa radan ulkopuolta – ei rangaistusta, eikä laitonta ohitusta. Jos on onnekas, pääsee kisan läpi muutamalla varoituksella, mutta joskus sitten napsahtaa niitä parin kolmen sekunnin aikasakkoja. Ei kiva. Mutkien oikomissääntöjäkään ei saa kuin normaaliksi tai tiukaksi – niitä ei saa kokonaan pois. Jos Codemasters tälle seikalle tekisi jotain, olisi virtuaalinen F1-sarja jälleen astetta parempi – lähes täydellinen. Onneksi tarjolla on se flashback, joten ainakin törkeimpiä vääriä tuomioita voi korjata tällä takaisin kelailulla, vaikka se vähän epärealistiseksi meneekin.

Rankatut ihmiset

Mikäli mielii suosiolla ihmisseuraa, voi kisaamisen viedä linjoille unranked-kisoihin, kavereiden kanssa pelattavaan pidempikestoiseen online championship -moodiin tai vaihtoehtoisesti kisata voi myös uudessa ranked-pelitilassa, jossa pelaajat ajavat itselleen eräänlaista rehdin kisamiehen lisenssiä. Mitä puhtaampaa on kisaaminen, sitä enemmän sulkia tulee turvallisuushattuun kisan päätteeksi. Uusittu matchmaking yrittääkin laittaa samaan peliin pelaajia, joilla on hyvä maine sekä ajajan XP-leveli. Aina se ei kuitenkaan välttämättä onnistu ja sekaan saattaa pujahtaa joku 30-tasoinen supersankari – joka tosin kyllä kuitenkin varmasti ajaa puhtaasti, mikä onkin kenties seikoista se tärkeämpi tekijä.

Testailun aikana moninpeliseuraa löytyi niin ranked kuin unranked-tilassakin. Mieluummin ajoin totta kai uusia ranked-kisoja ja niissä kisaaminen olikin pääasiassa herrasmiesmäistä. Toki kolareita sattuu ja rapatessa roiskuu, mutta esimerkiksi ohitustilanteissa ei välttämättä alettu edessä olevan toimesta blokkailemaan. Kaikkiaan moninpeli toimii nyt paljon paremmin. Aina kisaan liittyminen ei kuitenkaan onnistunut ongelmitta. Pelaajalle arvottu sessio saattoi peliaulassa evätä auton ja kuskin valitsemisen sen kummemmin selittämättä ja hetkeä myöhemmin jo istuttiinkin spektaattorin roolissa kisan alkaessa, eikä peli päästänyt edes seuraavaan kisaan ajamaan. Sessiosta poistuminen ja uuden aloittaminen yleensä ratkaisi tämän kummallisuuden.

Audiovisuaalisella tasolla Codemastersin formula näyttää edelleen varsin hyvältä, vaikka ego-moottori onkin jo vuosia vanha. Formulat näyttävät hyviltä kuin myös radatkin. Kaikki efektit kun lyödään tappiin (oma koneeni ei ihan kaikkea ultrana jaksanut) näyttää peli makealta. Uusintojen katsominen on melkein kuin TV-lähetysten seuraamista. Tämän vuoden peliin on lisätty se väreilyä aiheuttava lämpöaaltoefekti, joka etenkin juuri uusinnoissa näyttää varsin makealta ja lisää hitusen autenttisuutta. Presentaationsa osalta F1-sarjahan on ollut jo muutaman vuoden huippuluokkaa ja niin se on nytkin. Ennen kisoja tapahtuvat lyhyt rataesittely sekä lähtöruudukkoselostus kommentaattorien toimesta tuo fiilistä ja palkintopalliseremonia sekä jo niin ikään entuudestaan tuttu varikkomuurin ilakointi mahdollisen voiton sattuessa ovat kaikki pieniä, mutta oleellisia juttuja.

Kokonaisuutena F1 2018 on formulasimulaattori, joka hakee vertaistaan, sillä kyseessä on jälleen kerran piirun verran parempi ja täydellisempi formulapeli, kuin mitä edelliskerralla saimme kokea.

Yhteenveto

Lähes virheetön

Hyvää

  • - Astetta täydellisempi uramoodi
  • - Lisää klassikkoautoja!
  • - Nettipelin ranked-tila pistää samanlaiset pelaajat paremmin yhteen
  • - Ajotuntuma, presentaatio ja koko muu paketti
  • - Lämpöväreily on hieno visuaalinen yksityiskohta

Huonoa

  • - Pelajaa rangaistaan edelleen liian helposti varoituksilla ja rangaistuksilla