Lego DC Super-Villains arvostelussa

Erinäisiin lisensseihin pohjautuvia lego-pelejä yksinomaan tänä päivänä kehittävän Traveller’s Talesin liukuhihna on käynyt tasaisen kuumana. Allekirjoittanut on pelannut lähestulkoon kaikkia TT:n pelejä ja arvostellutkin niistä noin kymmenen kappaletta.

Viimeisimpänä kokeilunani oli hieman erilainen – joskaan ei niin hyvä – legopeli, avoimen maailman sandboxrakentelu Lego Worlds.

Nyt arvostelussa olevan Lego DC Super-Villains -pelin ja Lego Worldsin välissä TT on ehtinyt tehdä jo kolme peliä, joita ovat: The Lego Ninjago Movie Video Game, Lego The Incredibles sekä jatko-osan, Lego Marvel Superheroes 2. Nämä kaikki ovat itseltäni jääneet paitsi.

Suurin syy tähän lienee se, että olen kokenut viimeisimmät Lego-pelit jokseenkin keskinkertaisina kokemuksina. Force Awakens vaikutti hyvin rajoittuneelta rahastuspeliltä, Lego Worlds kärsi muun muassa kömpelöstä käyttöliittymästä sekä tökkivästä ruudunpäivityksestä ja Avengers-peli oli sekin aiempaa lineaarisempi ja tasosuunnittelultaan tylsempi kuin ne paremmat Lego-pelit.

Lego DC Super-Villains vaikuttaa pelijulkaisulta, joka on melkeinpä kuin virallinen Lego Suicide Squad -peli, mutta koska lastenpelissä sana ”suicide” ei välttämättä näyttäisi hyvältä, on palikkapeli tituleerattu muulla tavoin. Toki pelin tarinakaan ei ole suora kopio kyseisestä flopanneesta DC:n pahiskoplaan keskittyneestä elokuvasta, mutta yhtäläisyyksiä silti selkeästi on – aina pelin kansikuvaa myöten. Lego DC Super-Villains keskittyy ensimmäistä kertaa Batmanin seikkailuiden sijaan DC:n pahiksiin. Mukana ovat Jokeri, Harley Quinn, Captain Boomerang sekä muun muassa Deadshot – kappas, siinähän onkin jo kutakuinkin puolet Suicide Squadin jäsenistä!

Jo päävalikossakin annetaan tuta samanlaista räiskyvää musiikkivideotunnelmaa, kuin mitä itse elokuva oli pullollaan. Sävytykseltään vihreä-purppuraisessa päävalikossa teemamusiikkina raikaa Wolfmotherin ihan hyvä kappale, ”Joker and the Thief” ja muitakin oikeita punk rockin edustajia pelin aikana kuullaan. Muun muassa Pat Benatar, Blondie ja The Clash kaikki soivat pelissä. Mukana oleva musiikki on hyvää, mutta samaa sopii odottaa myös ääninäyttelyltäkin, joka on Lego-peleissä jo pitkään ollut ison budjetin laatua. Niin on asia nytkin.

Kenties tärkeimpänä, mukaan on kerrankin saatu ne aidot oikeat nimet kolmelle isoimmalle hahmolle. Mark Hamill ääntelee Jokeria ja sivuosaan jäävää Batmania näyttelee häntäkin se ainoa Kevin Conroy. Tara Strong hoitaa Harley Quinnin roolin. Joka paikan höylä Nolan North on ottanut tehtäväkseen Ultramanin, Kent Clarksonin sekä Bizarron. Lex Luthoria ääntelee jälleen tuttu Clancy Brown ja Darkseidin rooli on Michael Ironsidella. Muita mainittavan arvoisia nimiä ovat muun muassa Michael Dorn sekä Jennifer Hale. Normaalisti en listaa ääninäyttelijöitä näin yksityiskohtaisesti, mutta tällä kertaa mukana on semmoinen posse laatua, että oksat pois!

Paha Vs paha

Lego DC Super-Villains -pelin juoni menee kutakuinkin näin: Justice League lähtee muihin maisemiin Batman ja Superman mukanaan. Tilalle tuuraamaan tulee ”Justice Syndicateksi” naamioitunut Crime Syndicate – joka käytännössä on hyvisten JL doppelgänger-jäsenillä. Teräsmiehen paikalla on Ultraman, Lepakkomiestä korvaamassa Owlman ja niin edelleen.

Pahis pahiksen tunnistaa, sanotaan, ja niinpä Suicide Squad – tarkoitan DC Super-Villains -posse huomaa, että kaikki ei olekaan kunnossa. Justice Syndicate on pysäytettävä ja valta saatava takaisin rikollisille..rikollisilta.

Pelialueena viimeisimpien Lego-sarjan pelien tapaan (eritoten Lego Batman 2) toimii suhteellisen vapaakulkuinen pelikartta, johon on toimivasti sullottu useampi universumi pienoiskoossa. Nyt ei seikkailla pelkästään sateisen synkässä ja korruptoituneessa Gotham Cityn kaupungissa, vaan mukana ovat myös Metropolis yhdessä Daily Planetin ja LexCorp -tornin kera. Smallville löytyy sekin pohjoisesta ja mukana on jopa Darkeid-pahiksen kontrolloima Apokalips. Gotham Cityn maisemista löytyy keskustan ohella myös muun muassa Arkhamin mielisairaala. Hauskana yksityiskohtana Gothamissa soi etäisesti Lego Batman -peleissä käytetyn Danny Elfmanin musiikkia muistuttava Batman-raita, kun taas Metropolis ja Smallville soittavat oitis korville optimistisen iloista musiikkia, joka sopii kuin nenä päähän Teräsmiehen kotimaisemien aurinkoisuuden kanssa.

Pelattavuudeltaan Lego DC Super-Villains on melko lailla tuttua. Ohjataan vuoron perään useampaa lego-hahmoa, joilla kaikilla on jokin oma erikoiskykynsä. Kaikki tarvitsevat kaikkien apua, jotta kevyistä puzzleista ja ongelmatilanteista selvitään eteenpäin. Joku osaa rikkoa kullattuja objekteja, toinen osaa jäädyttää vettä ja kolmas osaa ryömiä ahtaista aukoista ja sitä rataa. Nämä ovat kaikki melkeinpä tuttuja elementtejä aiemmista TT:n peleistä.

Kustomoitu pahantekijä

Poikkeuksellisesti heti pelin alussa saadaan tällä kertaa luoda hauskasti myös aivan oma pahishahmo ulkonäköä ja kykyjä myöten, joka vapautuu vankilasta ja hengailee sitten muun DC-porukan kanssa pelin aikana. Suicide Squad -tyyppien ohella pelistä löytyy kaikkiaan huikeat 168 avattavaa hahmoa, joista pääosa on pahiksia. Avattavien hahmojen joukkoon lukeutuu kuitenkin muun muassa hyviksien puolella taistelevat Nightwing sekä Lepakkotyttö ja jopa Batman on tällä kertaa eriksen avattava hahmo. Peli vaihtelee käytössä olevia hahmoja automaattisesti tehtävien ja kohtauksien välillä.

Keskeisimpänä ideana olisi vapautella kutakuinkin kaikki pahikset vankiloistaan ja kasata iso kasaa pahiksia taistelemaan Crime Syndicatea vastaan. Yksikään ei tunnu haluavan mukaan jeesaamaan ilman taistelua. Kissanainen, Pingviini, Arvuuttaja, Clayface, Variksenpelätti – kaikki tunnetuimmat ja vähemmän tunnetummatkin ovat kutakuinkin mukana. DC:n sarjakuvia melko vähän lukeneena itselleni tuntemattomia nimiä olivat esimerkiksi Livewire sekä Captain Cold. Jopa ensi vuonna elokuviin tuleva Shazam! – se alkuperäinen Captain Marvel, jonka nimen Marvel Comics omi itselleen – on pelissä mukana pelattavana hahmona.

Palikkamaista menoa

Pelin palikkamainen tarina kattaa parikymmentä pelattavaa, suhteellisen pitkää tehtävää, eikä tarina olekaan siis mikään aivan nopea pelattava. Itse tehtäväpaikoille, joissa puzzleja ratkotaan ja tarinaa edistetään, voidaan matkaa taittaa joko kävellen tai sitten voidaan kutsua valikon kautta alle erilaisia legoajoneuvoja, kuten poliisiauto, polkupyörä tai vaikkapa moottorivene, jos pitää kulkea vettä pitkin. Alligaattorillakin saa ratsastaa jos siltä tuntuu. Helikopterilla on kätevä lähteä yläilmoihin, mikäli haluaa nopeasti Gotham Cityn maisemista vaikkapa Smallvillen aurinkoon. Toki ei-niin-hauskaa pikamatkustustakin voi halutessaan käyttää.

Rikotaan kaikki legoista tehty, mikä suinkin palasiksi menee ja paikka paikoin rakennellaan maagisesti pomppivista palikkaläjistä jotain käytännöllistä uutta objektia tehtävässä auttamaan. Legojen rikkomisesta kertyy yhä hippuja, parhaimmillaan kertoimien kerakin ja näillä sitten ostellaan hahmoja auki käytettäväksi free play -moodissa. Kaikkia ei voi kuitenkaan hipuillakaan ostaa, vaan osa aukeaa itsestään tarina- ja sivutehtäviä suorittamalla. Puuhasteltavaa riittääkin ihan kivasti myös tarinan ulkopuolella. Pelaaj voi ottaa osaa ajoneuvoilla ajettaviin kisoihin ja keräillä tutusti kultaisia legopalikoita sekä auttaa joitain kartalla odottelevia hahmoja sivutehtävien muodossa. Muun muassa Mr. Freeze ei ole itse tarinassa mukana, mutta odottelee Arkhamin metsässä pelaajan apua.

Tuttuun tapaan pelaaminen on edelleen parhainta antia jaetun ruudun kaksinpelinä, vaikka se yksinpelinäkin maistuu pidempinäkin pätkinä. Kakkospelaaja voi hypätä mukaan ja poistua pelistä, kun siltä tuntuu. Kokonaisuus Lego DC Super-Villains -pelin kokonaistoteutus toimiikin mielestäni hienosti ja se on pitkästä aikaa niitä parempia legojulkaisuja.

Jos pomotaistelut ovat ihan toimiva uusi juttu (ainakin oman kokemukseni mukaan), kuuluu turhiin uudistuksiin ruudulla koko ajan näkyvä kännykkä, johon muut pahikset ja hahmot lähettelevät pelaajalle avattavia ja täyisn yhdentekeviä kuvaviestejä. Ilmeisesti tämän pitäisi olla jonkinlainen huumorinjatke pelin hassuttelevien välipätkien seuraksi, mutta toteutus ei oikein toimi. Peli jaksaa jopa muistutella uusista viesteistä, mikäli niitä ei tule katsoneeksi. Puhelimella voi ottaa myös selfieitä tai yhteiskuvia toisten pahiksien kanssa. Voiko turhempaa ominaisuutta nuoremmille tarkoitetussa pelissä ollakaan? Peliin kun on kuitenkin apuriksi laitettu melko turhanpäiväinen ”Johnny DC”, joka auttaa tarvittaessa jos pelaaja ei onnistu jossain tekemisessä tai on muuten vain hukassa eikä osaa painaa nappulaa. Ainakin jollain tasolla on siis myös muistettu, että lastenpeliä tässä tehdään. Ainoa oikea hyöty virtuaalikäynnykästä peliruudun alakulmassa oli se, että se näyttää oikean elämän kellonajan.

Vaikka pelin kahdessakymmenessä tarinatehtävässä ja sivupuuhastelussa riittää tekemistä, tuntuu päävalikossa mainostettava lisäsisältö, eritoten kausipassi, jolla saa ostettua lisää hahmoja ja lisätehtäviä, turhalta ahneudelta. Pitäähän se vähän yrittää rahastaakin, vanhempien lompakosta. Tämä ei ole ensimmäinen kerta legopeleissä.

Loppusanat

Lego DC Super-Villains on mielestäni vaihteeksi onnistuneempi legopeli Traveller’s Talesilta. Se on hyvällä ääninäyttelyporukalla ja hyvällä musiikillakin varustettu miellyttävän näköinen ja kivasti eteenpäin soljuva peli, joka ei ole liian tylsä tai liian rajoitettu tai pilattu QTE-paineluilla. Lisäbonusta tulee valtavasta hahmoläjästä sekä useamman universumin änkemisestä toimivasti samaan pelialueeseen.