Montague's Mount arvostelussa

Nykypäivänä pelien kehittäminen on hyvin raskas prosessi, joka vaatii kymmenien, ellei jopa satojen, henkilöiden panosta. Hahmosuunnittelu, tarina, graafikot, pelin musiikki ja äänimaailma, sekä monet muut osa-alueet, ovat useamman henkilön käsissä. Rahoitukset projekteille haetaan ruinaamalla rahaa rikkailta firmoilta, jos se sen vaatii. Toinenkin ääripää kuitenkin löytyy. Kaikki pelissä näkemä on joko yhden henkilön tai pienen porukan aikaansaannosta. Nämä niin sanotut indie-pelit ovat kehitykseltään kuitenkin hyvin paljon aikaa vieviä ja lopputulos todennäköisesti on juuri sen näköistä kuin voisi yhden miehen kehitystiimiltä odottaa.

Montague’s Mount on indie-peli, joka nousi Steamin Greenlight-yhteisön voimin Valven kauppaan myyntiin. Pelin kehittäminen on vaatinut useamman vuoden ja sitä rakentamassa on ollut vain yksi henkilö. Rahatkin on kerätty taskun pohjalta. Näinä päivinä meistä jokainen voi aloittaa kehittämään omaa visiota PC-ruudulle, sillä pelityökaluja on suuri määrä tarjolla ja omat teokset voi laittaa peliyhteisöjen nähtäviksi. Toinen asia onkin, että pitävätkö muut pelaajat tuotoksistasi.
Montague’s Mount on psykologinen trilleri, josta löytyy samankaltaisuuksia Dear Esther- sekä Amnesia-peliin. Pelin protagonistina toimii yksinäinen kalastaja, jonka muisti on täynnä aukkoja, aivan kuin viikon mittaisen ryyppyreissun jälkeen ja jalkakin on satutettu. Päähenkilö herää rannalta ja kaikesta ympärillä olevasta romusta päätellen on ajanut pikkupaatilla karille. Jalkaan särkee niin vimmatusti, että on pakko hetimmiten etsiä kävelykeppi, jotta kinttuihin tulee hieman vauhtia ja meno olisi tasaisempaa. Karahka kun on viimein tukemassa jalkaa, yritetään saada edessä häämöttävää porttia auki. Ympäristöä joutuu tutkimaan hieman, että oikea työkalu löytyy ja salpa saadaan auki.

Montague’s Mountin koko perusidea tulikin selitettyä siinä; edetään vähän matkaa, ratkaistaan tiellä olevia pulmia keräämällä tavaroita ja seuraamalla vihjeitä ja toistetaan kaavaa seuraavaan esteeseen. Tämän lomassa tarinankertoja, sekä saarella olevat kirjeet vievät tarinaa eteenpäin ja kalastajamme alkaa muistaa asioita.

Montague’s Mount on kehittäjän mukaan ensimmäinen peli koskaan, joka promotoi Irlannin omaa gaelinkieltä ja kaikki saarella klikattavissa oleva onkin tällä kielellä selitettynä, mutta onneksi myös englanniksi. Varmastikin kunnianosoitus Irlannille, mutta aika lailla turha ja hieman jopa häiritsevä ominaisuus pelissä. Mikäli ominaisuuden saisi kytkettyä pois, sitä voisi sietääkin. Oletusasetuksena Montagueta tutkaillaan monesta pelistä tutun film grain-efektin lävitse, mutta tämän saa onneksi asetettua pois. Efekti tuntuu turhalta ja häiritsevältä, koska se sumentaa kuvaa liiaksi.

Graafisesti Montague’s Mount on tavallaan vaikuttava. Tämä riippuu kuitenkin ihan siitä, että miltä kantilta peliä tutkailee. Yhden miehen projektiksi se toki on vaikuttava näytös, mutta häviää muille saman genren peleille, kuten vaikka aiemmin mainitulle Amnesialle. Puut näyttävät puilta huojuvine lehtineen ja vesi näyttää vedeltä. Tekstuurit myös ovat mukavannäköisiä. Ihmishahmojen kehittäminen on kuitenkin jäänyt selkeästi jälkeen ympäristöstä näitä verrattaessa, sillä jopa naispuolisen ja miespuolisen ruumiin erottaminen toisistaan on hankalaa. Sade-efekti on myös pelin yksi rasittavimmista piirteistä, koska se vaikeuttaa näkemistä entisestään.

Pelattavuudeltaan Montague’s Mount on kaikkea muuta kuin hyvältä peliltä kuuluu odottaa. Ratkottavat pulmat heilahtelevat täysin mahdottomista aina simppeleihin pulmiin. Punaista lankaa ei meinaa löytyä vaikka kuinka olisi laittanut paperille kaavaa ja piirrosta, jotta saisi tolkkua käsillä olevasta pulmasta. Välillä tämä pieni paperille raapustaminen on ihan hyväksi, sillä muuten täytyy joko muistaa asioita ulkoa tai palata tuijottamaan taulua, josta vihjeitä saatiin. Niitä helpompia pulmia sitten toistetaankin hyvin usein, eikä hiiren painallus edes tunnu olevan kunnolla synkronoitua ja tämä taas tekee hetkellisesti helpoimmistakin pulmista aikaa vieviä.

Montague’s Mountin sanotaan olevan psykologinen trilleri, mutta köyhähkö grafiikka vie sen hohdon kokonaan. Pelin mukamas säpsäyttävät kohtaukset ovat hieman surkuhupaisia, F.E.A.R. -pelin tyyppisesti matkittuja. Mikäli mukaan on haluttu saada ahdistusta, tulee se aivan vääristä asioista; jatkuva edestakaisin ravaaminen vie kaiken innon täysin.

Lisäksi on jännitettävä läpi koko pelin joutuuko taas palaamaan taaksepäin, jos jotain esineitä sattuikin jäämään matkan varrelle. Kaiken lisäksi peli ei tue manuaalista tallentamista, vaan se tallentaa tilanteen itse aina tasaisin väliajoin. Tämäkin on tehty puolivillaisesti, sillä vaikka on jo kerännyt maastosta kaikki tarvittavat tavarat, saattaa ne joutua keräämään uudestaan, mikäli ei ole edennyt vielä seuraavaan tallennuspisteeseen. Kerättyjä tavaroita voi kantaa mukanansa vain rajallisen määrän ja tämäkin hieman kismittää. Lisäksi näitä kerättyjä romuja on jostain syystä hidasta selata hiiren rullalla ja nopeampaa onkin käyttää näppäimistöä apuna. Ainoastaan poimitut salaiset postikortit ja ristit pysyvät tallessa kaikesta huolimatta. Pelin grafiikka-, ääni- tai näppäinasetuksiakaan ei pääse muuttamaan suoraan ESC-nappia painamalla vaan pelistä joutuu poistumaan aina päävalikkoon asti. Tästä taas pitkä miinus.

Montague’s Mountin juoni on B-elokuvan tasoa ja jopa ennalta arvattava, minkä lisäksi se rakentuu oudolla tavalla. Aluksi ei paljoakaan tunnu pelaajalle aukeavan, mutta yhtäkkiä tuleekin tietoa enemmän kuin kerkeää sulattaa. Antikliimaksina toimii myös se seikka, että tälle teokselle on luvassa jatkoa ja kaiketi siksi tuntuukin ettei tarinan kannalta jäänyt käteen oikein mitään, sillä hyvin paljon asioita jää tässä ensimmäisessä osassa selittämättä.

Montague’s Mount ei pääse indie-pelien kärkeen. Kehittämistä olisi vielä ollut joka osa-alueella. Ilmaistuotoksena se menettelisi, mutta tällaisenaan se tuntuu rasittavalta pakkopelaamiselta. PolyPusher Studiosin perustajalle ihan hyvä taidonnäyte omista kyvyistään pelinkehittäjänä, mutta ehkä pelin olisi voinut vain jättää esiteltäväksi demoksi pelifirmoille. Oculus Rift-tuki löytyy ja ehkä tällä vekottimella olisi voinut saanut enemmän irti pelistä, vaikka kokonaisuutta se ei kuitenkaan pelastaisi. Onneksi tämän tuskan kuitenkin huitaisee läpi noin viidessä tunnissa.

Montague’s Mountin saa hankittua ainakin steamin kautta, hintaa pelille tulee noin kahdeksan euroa.