Roccat Kone Pure Ultra

Roccat Kone Pure Ultra arvostelussa

Roccatin mainio hiiri Kone Pure on kokenut uuden evoluution ja Ultra-malli on kevyempi sekä tarkempi, mutta ei juuri muuta.

Teksti: Mikko Kosonen, 22.3.2020 Arvioitu lukuaika: 3 minuuttia
Arvostelun Roccat Kone Pure Ultra kansikuva

Roccatilta on jälleen markkinoille uutta tuotetta. Edellisellä kerralla tsekkasimme yhden kolmipäisen Kain Aimo -sarjan hiiristä. Roccat selkeästi tykkää hioa ja parannella jo julkaisemiaan malleja – tästä selkeänä esimerkkinä on esimerkiksi myynnissä oleva varsin kuvaavaniminen Kone AIMO Remastered, mutta myös Roccatin Kone-mallistosta löytyy useampaa variaatiota. Yksi tuorein, varsin erinomainen esimerkki on ollut Kone Pure -hiiri, josta on nyt tuotu markkinoille edelleen jalostettu versio Kone Pure Ultra.

Mitään suurta eroa Kone Puren ja Pure Ultran välillä ei kuitenkaan ole. Mikäli siis jo ennestään omistat Kone Puren ja olet tykännyt sitä käyttää, en välttämättä lähtisi vaihtamaan hiirtä tuoreempaan Pure Ultraan.

Onko mallien välillä eroja? On, mutta erot eivät ole merkittäviä. Uusi hiiri on ”ultra-kevyt”. Alla tarkempi ominaisuuslistaus:

– Paino 66 grammaa
– Sensori: optinen Owl-Eye
– DPI: Max 16 000
– 1.8m USB 2.0 johto
– RGB-valaistus

Toki hiiri onkin varsin kevyt, mutta niin oli jo edellinen mallikin. Pure Ultra painaa enää päälle 66 grammaa, siinä missä Pure painoi 88 – eroa on siis päälle parisenkymmentä grammaa.

Ultra-mallin suurin ero aikaisempaan lienee Roccatin hiirten käyttämässä tutussa ja varsin tarkassa, PixArt 3389 -anturiin perustuvassa Owl-Eye -sensorissa. Kone Pure pystyi DPI:n osalta nousemaan ”vain” 12 000 lukemaan, kun taas Ultra-malli pääsee vielä neljä tuhatta yksikköä tarkemmaksi 16 000 DPI:n lukemaan.

Kone Pure Ultra on aiemman mallin tapaan niin ikään langallinen, mutta ominaisuuksien osalta johdon sanotaan tarjoavan jopa 37 prosenttia enemmän joustavuutta. Tämä saattaa pitää hyvinkin paikkaansa, mutta se miten tämä on saavutettu, on allekirjoittaneen mielestä askel huonompaan. Kone Pure -hiiren johto kun oli vuorattu kestävämmällä, punotulla materiaalilla. Vastaavasti uuden Pure Ultran johdon kuori on sitä perinteistä, vaurioille alttiimpaa kumilötköä.

Muotoilultaan ja kooltaan molemmat, sekä Kone Pure ja Pure Ultra ovat melko lailla identtisiä. Kooltaan Pure Ultra on aavistuksen verran korkeampi ja siten siitä saatava ote ei allekirjoittaneen mielestä ollut aivan yhtä napakka, kuin Kone Pure -hiirtä käytettäessä, vaikka uudesta ja vanhasta löytyy samanlainen peukalon mentävä syvennyskin. Viimeksi mainitussa hiiressä sen pieni koko yhdistettynä matalaan korkeuteen takaa sen, että siitä voidaan saada kunnon kämmenen ”syleilevä” ote.

Pure Ultraan kuitenkin tottuu mitä kauemmin sitä käyttää ja jo tunnin päästä tuntuma on varsin luonnollinen, eikä se jää vaillinaiseksi, kuten kävi esimerkiksi Roccatin liukkaanpuoleisen ja kulmikkaan Kain 200 Aimon kanssa, johon ei tottunut oikein missään vaiheessa täysin.

Silti, kun käteen palautetaan jälleen vanha Kone Pure -hiiri, on vanhemmassa vara oitis parempi. Samalla myös tulee huomanneeksi sen parinkymmenen gramman painoeron – Kone Pure on selvästi painavampi, vaikka ei sitä lukemien osalta uskoisi.

Nappuloiden sijoittelun, pikanappuloiden määrän kuin esimerkiksi hiiren titaanivalmisteisen ja kumisella tekstuurilla päällystetyn 2D-rullan osalta molemmat hiiret ovat identtisiä, joten siinäkin mielessä Pure Ultra on käyttökokemuksena aiemmin Kone Pure -hiirtä käyttäneelle äärimmäisen tuttu ja siksi nämä pienet erot uuden mallin painossa kuin hiiren korkeudessakin tulee huomanneeksi.

Pienenä päivityksenä Pure Ultra tukee RGB-valaistuksensa osalta nyt useiden muiden Roccatin tuotteiden tavoin AIMO-valaistusjärjestelmää. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaikki AIMOa tukevat, samaan aikaan käytössä olevat Roccatin laitteet toimivat AIMO-profiilin päällä ollessa synkronoidusti ja sykkivät ja välkkyvät samaan tahtiin. DPI:tä säädettäessä AIMO myös reagoi hetkellisesti välkehtimällä. Pure Ultran ainoa valo on Kone Puren tapaan hiiren selkämyksessä, Roccatin kuvalogossa. Kone Pure -hiiressä logon valaistus oli hillitympää sorttia ja valoa tuli vain sen ääriviivoista. Pure Ultrassa koko logo on valaistuna. On pakkoa sanoa, että oletusasetuksella valaistu logo otti jopa kirkkautensa osalta silmiin.

Luonnollisestikaan logon häikäisevyys ei ole ongelma silloin, kun käsi makaa hiiren päällä, mutta silloin kun keskittyi kirjoittamaan ja hiiri välkkyi vapaana, oli logo allekirjoittaneen mielestä jostain syystä hyvinkin häikäisevä. Roccatin Swarm-ohjelmiston päivittämisen jälkeen olikin pakko käydä laskemassa Pure Ultran välilehdeltä valaistuksen kirkkautta alle puoliväliin täydestä – seikka johon en joutunut koskea Kone Pure -hiiren valaistuksen kanssa.

Loppusanat

Kokonaisuutena Kone Pure Ultra on sinänsä onnistunut tuote, mutta mikäli sitä ylimääräistä neljää tuhatta lisä-DPI:tä ei tarvitse, on ainakin hiiren päivittäminen uudempaan malliin turhaa. Mikäli taas et omista vielä kumpaakaan, sanoisin Kone Pure -hiiren olevan näistä se parempi, paitsi jos esports-lajit ja vakava nettipelaaminen on juttusi – siinä tapauksessa uudempi ja DPI:n osalta entistä tiukempaa kontrollia tarjoava malli saattaa olla se varmempi vaihtoehto.

Yhteenveto

Lähes virheetön

Hyvää

  • Kone Puren tuttu muotoilu ja nappien sijoittelu
  • Tarkka sensori ja DPI:tä riittää vaativimpiin olosuhteisiin
  • Aavistuksen edeltäjäänsä kevyempi

Huonoa

  • USB-johto ei olekaan enää punottua
  • Hiiren valo paistaa kirkkaimmalla asetuksella hieman silmään (kun ei käytössä)
  • Päivityksenä melko turha, ellei nimenomaan kaipaa lisä-DPI:tä