Noin parisen kuukautta sitten arvostelimme Speedlinkin valmistaman toimistohiiren, joka osoittautui hinta-laatusuhteeltaan erinomaiseksi kumppaniksi. Nyt on vuorossaan Speedlinkin Fortus. Langaton pelihiiri, joka ei aivan pääse samoihin sfääreihin, mutta lähelle kuitenkin.
Pakkauksen ulkonäkö on hieman näyttävämpi kuin aikaisemmin arvosteltu toimistohiiri. Tosin pelihiirien paketointi täytyykin olla houkuttelevampi, jotta se napattaisiin hyllyltä mukaan ostoskoriin. Täskein asia on kuitenkin se, että paketista näkee selkeästi kaiken, mitä itse paketti pitää sisällään.
Fortuksen sisältö pääsikin hieman hämäämään, kun ei meinannut millään löytyä sitä hiiren langatonta usb-vastaanotinta. Lopulta tuli kuitenkin tajuttua, että sille on suunniteltu hiiren patteripesästä oma lepopaikka. Itse kun on tottunut näkemään tämän peukalon kynnen mittaisen palikan aina paketin läpinäkyvästä muovista. Mukavan nerokas ratkaisu, vaikka hieman oudoksuttava, sillä paketti ei näytä mitenkään pienemmältä kuin yleensä. Jos siis on mietitty ympäristöä paketin suunnittelussa niin hyöty jää aika minimaaliseksi.
Tämä piilossa ollut vastaanotin ei niinkään mikään ongelma ollut, mutta patteripesän kansi osoittautui köykäiseksi. Jostain syystä speedlink on päättänyt säästää muovin rakenteessa. Kansi aukeaa simppelisti napsauttamalla, mutta samalla saattaa murtaa kannen. Näin kävi ainakin tälle arvostelukappaleelle ja tämä murtuminen vaikuttaa siihen, että pysyykö kansi enää kunnolla kiinni. Onneksi se pysyy, mutta joka kerta kun pattereita tarvitsee lähteä vaihtamaan, on varottava ja todennäköisesti seuraava aukaisu tuhoaa kannen kokonaan. Kovaa heiluttamalla takakannen saa irti. Harvemmin hiirtä tulee ravisteltua edes raivopäissään, mutta häiritsevä tekijä tämä silti on. Takakannen elastisuuteen olisi pitänyt kiinnittää huomiota.
Fortus pelihiiren suositushinta on siinä 35 euron hujakoilla, joten tässä suhteessa pienen kämäisyyden voi antaa anteeksi. Tosin pieniä ongelmia on vielä lisää. Ehkä merkittävin näistä on se, että hiiren laser sammuttaa itsensä vasta kun on kulunut kymmenen minuuttia. Hiiren alla on kyllä on/off-kytkin, mutta tämä vaikuttaa vain Fortuksen led-valaistukseen. Hiiren kahdelle AAA-paristolle tämä ei tiedä hyvää ja kun mitään Speedlinkin sovellustakaan ei ole paristojen tilaa valvomassa, voi katastrofi iskeä yllättäen. Tämän voisi helpommin antaa anteeksi, jos laser edes himmentäisi itsensä, mutta ei.
Nappuloita Fortus-pelihiiressä on viisi, kun laskee dpi-kytkimen mukaan. Hiiren osoittimen säädöissä on neljä asetusta, 600:sta 2400dpi:hin. Kuten aikaisemmin tuli todettua, Fortus hönkii eriväristä led-valoa sisuksistaan, dpi-kytkimen asetuksen mukaan. Ja tähän lediin oli se on/off-kytkin, jos väreistä ei tykkää. Fortuksen tuoteselosteessa väitetään, että näitä värejä voisi jotenkin kustomoida, mutta se on kyllä täyttä puppua. Väri kyllä vaihtuu aina kun käytetään eri dpi:tä, mutta näitä ei voi muokata mieleisekseen. Mikäli haluaa vihreää valoa niin joutuu tyytymään hitaaseen dpi:hin. Tämän lisäksi sisäinen led-valo on aika himmeä, eikä vaikuta valaisevan niin paljoa kuin hiiren ikkunat antaisivat paistattaa.
Fortus on aika painava, mutta tämä on pieni huoli, sillä se liikkuu sulavasti jokaisella pinnalla. Hiiren matosta ei siis tarvitse olla huolissaan. Maton paksuus ei vaikuttanut hiiren toimintaan tätä testaillessa. Fortuksen muotoilu on silmää miellyttävä ja pätevä kilpakumppani kalliimmille valmistajille. Tämän kanssa ei tarvitse hävetä laneilla. Mikäli siis pitää puna-mustasta designista ja hiiren päällä vilkkuvasta Fortus-logosta. Pienikätisille ihmisille, esimerkiksi lapsille, hiiri voi olla painonsa ja koon puolesta hieman ongelmallinen. Vasen ja oikea näppäin kuitenkin toimii keskeltäkin aivan yhtä hyvin kuin hiiren uloimmasta päästä, joten teinilapsenkin käsi kykenee tätä hiirtä operoimaan, ainakin teoriassa.
Valitettavasti Fortus ei ole äänetön. Pelihiiret harvemmin ovat, mutta tätä toimintoa alkaa kaipaamaan kun siihen on tottunut tuon Speedlinkin toimistohiiren kautta. Fortus hiiren ääntä voi kuvailla samaksi kuin kuulakärkikynän pään napsauttelu. Tämä ääni lähtee hiiren päänäppäimistä; vasen, oikea ja peukalonäppäimet. Fortuksen rullakin on aikamoinen rimpula. Rullatessa tulee vain perunapelto mieleen ja kolisee myös sivuille. Rullaakin voi toki painaa ja vierittää tekstiä ruudulla, mutta harvemmin tätä ominaisuutta tajuaa edes käyttää.
Tähän mennessä Fortuksesta on tullut kirjoitettua enemmän pahaa kuin hyvää, mutta nyt joutuu hieman tasoittamaan puntteja. Langaton 2.4Ghz teknologia ei ole niin ihmeellinen asia enää nykypäivänä, mutta pelituotteissa se on aikalailla välttämätön, sillä se takaa häiriöttömän ympäristön. Varsinkin laneissa, tai tapahtumissa, joissa on monet tietokoneet yhdessä sumpussa. Langattomuuden tuomat häiriöt usein pelottavat pelejä pelatessa, mutta Fortuksessa eroa ei huomaa langalliseen hiireen. Viive on nanosekunin luokkaa ja nopeimmallakin dpi-asetuksella pelaaminen onnistuu häiriöittä. Wifi yhteydet vieläkin käyttävät tätä 2.4Ghz:n taajuutta, osa kykenee 5Ghz:n taajuudella toimimiseen, joten ahtaassa wifi ympäristössä saattaa jotain häiriötä olla. Arvosteltaessa näitä häiriöitä ei tullut huomattua. Tämän lisäksi, 2.4Ghz:n tekniikan sanotaan olevan paristoillekin ystävällinen.
Fortus ei antanut erityisen hyvää ensivaikutelmaa jäykän, mutta heiveröisen takakantensa takia ja muutaman muun inhottavan ominaisuutensa vuoksi. Fortus on kuitenkin palvellut arvostelun ajan hyvin ja tämän hiiren voi helposti kuvitella peliläppärin seuraksi. Pöytäkoneeseen se kelpaa myös. Matkoja varten Fortuksen usb-vastaanotin menee näppärästi hiiren sisään. Muotoilussa on premium-tunnetta ja se istuu kohtalaisesti oikealle kämmenelle. Sykkivää ledivalaistusta on ihan mukava katsella, silloin kuin oma käsi ei sitä peitä. Vahvempi ledi olisi tuonut lisää plussaa. Sen sijaan Fortuksen laser-valo olisi voinut olla himmeämpi, siis silloin kun hiirtä ei käytä. Hintaansa nähden Fortus on erinomainen langaton hiiri.
Linkki valmistajan sivuille: https://www.speedlink.com/en/Gaming/