Just Dance 2019 arvostelussa

Allekirjoittaneen kokemukset erilaisten tanssipelien parissa valehtelematta voidaan laskea yhden käden sormilla. Viimeisin kokemukseni virtuaalibailauksessa oli Sonyn omistaman Singstar-studion tanssahtelupelissä, DanceStar Partyssa, seitsemän vuoden takaa. Kinect-tanssahtelu Dance Central 2 oli sekin mielestäni varsin pelattava, enkä oikeastaan inhonnut monen muun tavoin Kinect Star Wars -peliäkään, jonka yhdessä osiossa Han Solo ja kumppanit heiluivat Jouluspesiaalin kaltaisissa tunnelmissa.

Noista ajoista ovat asiat kuitenkin hieman muuttuneet ja konsolisukupolvikin ehtinyt vaihtua uuteen. Aiemmin jatkuvia julkaisuja saanut kotibileiden kingi, laulupeli Singstar muuttui sekin mikrofonit vaativasta ja fiilikseltään aidomman oloisesta mikkiin huohottamisesta älypuhelinhoilausta suosivaksi pelijulkaisuksi. Koska kaikillahan toki on älypuhelin.

Singstarin nostin esiin, sillä myös Ubisoftin jo yhdeksän vuotta jatkunut twerkkauspelisarja Just Dance alkoi sekin tukea älypuhelimen kanssa heilumista muutama vuosi sitten Just Dance 2016 -pelin myötä. Movekapulat ovat sittemmin jääneet vain vaihtoehtoiseksi tavaksi näyttää ne omat parhaat moovinsa. Nykyään ei tarvita enää edes sitä Playstationin kameraakaan välttämättä. Kuusi pelaajaa kun voi pelata yhdessä pelkkien älypuhelimiensa voimalla. Äly hoi, nyt tanssitaan!

Pitkälti Just Dance pelisarjan tavaramerkiksi muodostunutta uutta tanssivalikoimaa maustaa jälleen kerran sellainen nelisenkymmentä toisistaan eroavaa musiikkikappaletta, joista monet ovat yhteistyökappaleita useamman artistin kesken. Tällä kertaa pelaajaa tanssittavat artistit, kuten Camila Cabello, Calvin Harris ja Dua Lipa, Bruno Mars, Britney Spears sekä Liam Payne & J Balvin. Mainitaan nyt vielä kombo Sean Paul, David Guetta Ft. Becky G kappaleellaan Mad Love. Mukana on myös varsin mielenkiintoinen kyhäelmä Arash feat. Snoop Dogg – OMG. En ensikuuntelulla oikein tiennyt mitä ajatella. Parin kuuntelun jälkeen korvani alkoivat jo hyväksyä tätä nykymusiikkia – OMG!

Pelin koko biisilistan voi tsekata alla olevasta videosta:

Kun pelin biisejä vetää riittävän hyvin, aukeaa joistain kappaleista vielä vaikeustasoltaan extreme-versiot, mikä näennäisesti nostaa kappaleiden määrää sinne viiteenkymmeneen.

Rentoa hikiheilumista

Kappalevalikoimasta voi toki olla montaa mieltä, mutta tanssimiseen tarkoitettuna valikoima toimii allekirjoittaneen mielestä riittävän hyvin. En välttämättä tuntisi omakseni kovinkaan montaa, etenkään pelin tarjoamista nykyajan tanssikappaleista, jos tältä istumalta yökerhoon menisin (vanhat klassikot toki uppoavat), mutta kotibilettämisessä ja heilumisessa lista toimii ja tarjoaa riittävästi erilaisia kappaleita, jotta tanssitarjontakin pysyy vaihtelevana.

Aivan tosissaan ja täysillä ei kuitenkaan tarvitse vetää ja vaikeistakin kappaleista voi saada kolmea tai jopa neljää tähteä viidestä, riittävän hyvällä tanssimisella. Hiki pelaamisessa takuulla kuitenkin tulee lähes aina, kun vedetään vähänkin enemmän tunteella. Onkin syytä kaikkien muiden tanssipelisarjojen tapaan aina miettiä, pelataanko peliä etkojen muodossa parhaat baarikuteet yllä, vai laitetaanko sauna lämpiämään heti hikisession jälkeen. Halutessaan päälle voi jopa asettaa kalorimittarin, joka näyttää biisin aikana kuluvat kalorit, mutta pitää niistä myös kokonaiskirjaa statistiikasta kiinnostuneille.

Jokaisen tanssitun kappaleen päätteeksi näytetään saavutetut tähdet ja lasketaan pisteet. Omat piste-ennätykset näkyvät valikossa kappaleen vierellä, minkä lisäksi omaa tulostaan voi verrata valikossa näkyvään ”päivän tanssijaan”, joka on siis joku satunnainen pelaaja netistä päivän huipputuloksella. Jokaisesta huhkitusta kappaleesta pelaajaa palkitaan myös mojopisteillä, joita sitten syötetään tanssikoneeseen ja avataan palleroita. Pallot sisältävät avatarnaamoja, taidekuvia ja kenties merkityksellisempänä jopa vaihtoehtoisia taustavideoita biiseille. Kaiken kaikkiaan mojopisteiden kerääminen ja jatkuva peliautomaatin hakkaaminen biisien jälkeen tuntui jotenkin niin kovin turhalta touhulta. Ne jotka avatareista välittävät, saattavat saada tästä jotain iloa itselleen.

Tanssii (rajattomasti) samojen ominaisuuksien kanssa

Uuden biisilistan lisäksi uutta 2018-versioon on melko vähäisesti. Viime vuonna uutena juttuna mukaan tullut ja lapsille suunnattu tanssimoodi kids mode tekee jälleen paluun, kuin myös pelisarjalle tuttu tilauspalvelu dance unlimited. Jos haluat enemmän kappaleita, on otettava maksullinen jäsenyys – saat toki kokeilla ilmaiseksi. Kun ilmainen kokeilu on ohitse, on aika pulittaa. Vuorokauden passista joutuu maksamaan kolme euroa, kuukaudesta neljä euroa ja jos esimerkiksi jäsenyyden haluaa kokonaiseksi vuodeksi, joutuu lompakosta kaivamaan jo 25 euroa. Sama passi toimii 2016-2019 -pelien kanssa, mutta mitäpä siitä, melkoinen rahastusidea kyseessä silti on.

Jos on valmis maksamaan, Dance unlimited on tietysti hyvä olla, mikäli mukana tulevat eivät riitä ja pelaaja haluaa tanssia isompaa läjää biisejä. Kuitenkin se tapa, millä Ubisoft mainostaa (lue: tyrkyttää) tätä palvelua jatkuvasti ja melkein jokaisen tanssitun kappaleen jälkeenkin on suorastaan rasittavaa ja kuvottavaa, etenkin sellaisia kohtaan, joita se ei lainkaan kiinnosta.

Jopa kids mode -valikossakin, jos erehtyy selaamaan liikaa kappaletarjonnan vasenta laitaa, törmää äkisti dance unlimitedin maksumuurin alle laitettuun kappalelistaukseen. Mukana olevia lastenkappaleita ja näitä maksullisia kun ei ole eroteltu oikeastaan mitenkään. Häpeä Ubisoft.

Kids mode näin muutoin on varsin hauskaa ja helppoa tanssimista perheen pienemmille. Itse annoin (suojakuoriin vuoratun) älykapulani yksivuotiaan poikani käteen muutaman hitaan kappaleen ajaksi ja katsoin hänen varovaista joskin uteliasta heilumistaan television edessä. Kaksi tai edes kolmekaan tähteä ei ole mikään vaikea saavutus. Jos itse aikuisten tanssimoodi ei ole vakavalla naamalla väännettyä hardcore-joraamista, niin kids mode on sitä vielä vähemmän. Lapset viihtyvät takuulla sen parissa ja kappaleitakin on sopivassa määrin.

Liiku niin kuin liikut

Päävalikon menua on Just Dance 2019 -peliä varten uusittu ja siitä onkin nyt tehty pelin keskeinen hubi. Käytännössä ennen kuin peli kuitenkaan näyttää kaikkia värejään, on tanssittava sellainen viisi ihan mitä tahansa kappaletta, ennen kuin peli avaa pelaajan käyttöön täyden biisilistan ohella joitain valikon ominaisuuksia. Valikosta eli hubista voi valita listalta biisejä ja hakeakin niitä. Pelaajan pelityylin perusteella peli myös suosittelee samankaltaista heilumista sisältäviä biisejä. Kaikkiaan hubin hehkutus ja kappaleiden suosittelukin on sinänsä melko turhaa, vaikka hubi varsin selkeä keskiö onkin.

Valikosta voi myös käden käänteessä hypätä pelin nettimoodin, world dance floorin pariin ja ryhtyä tanssimaan muita sessiossa olevia nettipelaajia vastaan. Äänestetään kimpassa kappale, jonka jälkeen kaikki tanssivat samaa biisiä samaan aikaan kotonansa. Mitä paremmin tai huonommin menee, sitä enemmän oma sijoitus dynaamisesti muuttuu sijoituslistalla biisin aikana. Hauskasti peli kertoilee nettitanssimisen aikana myös, kuinka paljon tähtiä on jo jaeltu pelaajille yhteensä (maksimi on se viisi tähteä per kappale per pelaaja) ja kuinka monta mistäkin maasta on mukana tanssimassa. Jostain syystä en yllättynyt, että jokaisen pelaamani session päätteeksi kärkikolmikossa olivat brasilialaiset ja kuubalaiset pelaajat. Ehkä jopa yksintanssimista enemmän tulin nauttineeksi tästä nettimoodista, vaikka se kännykkä-wlan -moodissa kesken kaiken katkesikin. Muilla ohjaustavoilla ja langallisen netin kanssa kun en yhteysongelmia kokenut.

Pakko myöntää, että olin aluksi hyvin skeptinen Just Dance 2019 -pelin suhteen. Etenkin sen osalta, että heiluisin pelin edessä kännykkä kädessä ruudulla näkyvän hahmon (tai liikenuottien) liikehdintää matkien. Loppujen lopuksi kännykkäheilunta osoittautuikin oikeastaan hauskimmaksi tavaksi pelata niistä tarjolla olevista. En väitä tietäväni tarkalleen, miten kännykkäohjaus pelissä toimii tai miten se olevinaan rekisteröi pelajaan liikkeet. Kuitenkin niille, joita sen kokeileminen kiinnostaa ja joille se on pelitapana yhtä vieras asia kuin allekirjoittaneellekin, on alla lyhyt selostus.

Oman kännykän sovelluskaupasta ladataan ja asennetaan kännykkään Ubisoftin Just Dance ohjaussovellus. Kännykkä yhdistetään kodin langattomaan verkkoon ja samalla myös PS4 on yhdistettävä samaan wlaniin. Melkeinpä tämän jälkeen, kun pelin valikosta valitaan halutuksi pelitavaksi puhelin, ps4 ja samsungin puhelimeni löysivät toisensa. Puhelinta käytettäessä ei tarvita edes padia valikoissa kahlaamiseen, sillä kaikki liikkuminen, biisin valitseminen yksinpelissä tai partyporukalle kuin seuraavan biisiin äänestäminen nettiskabassakin toimii kaikki puhelinta painellen ja pyyhkäisten. Ainoa huono seikka kännykkäohjauksessa on se wlan-pakko. Omalla kohdallani wlan kun antaa PS4:llä erittäin huonot yhteysnopeudet näin yleensä, joten vaikka se ei paikallisessa sohvapelailussa haittaakaan, voi nettisessio kännykäpelitavan kanssa pätkiä tai katketa. Näin kävi itselleni kertaalleen. Sessio katkesi kuuden putkeen pelatun tanssikappaleen jälkeen. Silloin kun kännykkäohjaus toimii, se toimii mielestäni hyvin.

Loppusanat

Just Dance 2019 on erittäin toimiva tanssipelikokonaisuus, jonka parissa viihtyvät niin aikuiset kuin lapsetkin ja tanssiminen on hauskaa, joskin haastettakin löytyy jos haluaa. Mikäli edellisvuoden peli on sekin hommattu, on uusin tulokas kenties turhan suolainen paketti ostettavaksi, etenkin kun Ubisoftin hinnoittelupolitiikka pelisarjan osalta on vähän eri maata kuin esimerkiksi aikoinaan Singstar-pelisarjan lätyt, jossa uusi julkaisu ei ollut suinkaan täyttä kuuttakymmentä euroa, vaan budjettihintainen neljäkymmentä. Pelin valmiiksi korkea hintalappu on myös osaltaan asia, mikä tekee lisäroposia tarvitsevasta dance unlimited -palvelusta rahastukselta tuntuvan.

Mikäli tanssijalkaa alkoi vipattaa, mutta hinta mietityttää, on PSN Storessa tarjolla ilmainen pelidemo.