NHL 10 arvostelussa
NHL 10 jatkaa siitä mihin NHL 09 jäi. Tiedossa on jälleen kerran erittäin tuhti lätkäpelipaketti, jonka erittäin hienosti toimiva Skill Stick -pelitapa kruunaa ohjattavuuden. Ei sisällä yhtä paljon uutta kuin NHL 09 aikoinaan, mutta siitä huolimatta se vähä mitä peli uutta tarjoaa, pitää sen tänäkin vuonna sen paremman lätkäpelin tittelissä.
Hölmöstä nimeämispolitiikastaan huolimatta EA:n tuorein lätkäpeli NHL 10 on selkeästi tänäkin vuonna kaukaloiden kingi. Kilpailija 2K Sportsin NHL 2K10 tuli ja meni, eikä tarjonnut oikeastaan mitään uutta NHL 2K9 -peliin nähden, jättäen 2K10:n tälläkin kertaa rannalle ruikuttamaan. NHL 10 sen sijaan on edeltäjänsä tapaan jälleen niin pelattavuudeltaan kuin ominaisuuksiltaankin toimiva paketti. Uutta on NHL 09:ään nähden GM- sekä battle for the cup pelimoodit, mahdollisuus pelata kokonainen kausi muillakin kuin pelkillä NHL-joukkueilla, minkä lisäksi uutuutena pelissä on nyt mukana myös Sveitsin kiekkoliiga, laitakahnaukset, sekä uusittu tappelusysteemi. Uutta tavaraa siis riittää jälleen kerran.
Siinä missä battle for the cup pelimoodi mahdollistaa suoraan pelkkien playoffsien pelaamisen joko yksin tai kaveria vastaan, on Be a GM (general manager) -pelimoodi uusi pelitapa, jossa pelaaja pääsee joukkueenjohtajan paikalle valitsemaansa joukkuettaan luotsaamaan. Pelaaja pääsee ottamaan osaa NHL:n draftauksiin, asettamaan pelaajia vaihtolistoille sekä palkkaamaan henkilökuntaa. Pelatuista otteluista ja hyvästä menestyksestä kertyy kokemuspisteitä, joita voi sitten sijoitella palkatulle henkilökunnalle nostaakseen näiden tasoa, samalla kun oma yleinen maine joukkueenjohtajana paranee. Ottelut voi joko kokonaan pikasimuloida, tai sitten itse ottaa ohjat ja pelata tavallisten otteluiden tapaan, joko kenttäpelaajia ohjastaen tai maaliverkkoa vahtien.
Be a GM on varsin hauska ja pintaa pidemmälle vievä pelimoodi, jossa pelaaja voi panostaa joukkueeseensa hieman eri tavalla, minkä lisäksi muuta joukkueen jäsenistöä, kuten apuvalmentajaa, uusia potentiaalisia pelaajia etsiviä scoutteja sekä joukkueen lääkintämiestä pääse kaikkia palkkaamaan ja kustomoimaan. Välillä pelaaja saa kännykkäänsä vaihtokauppaehdotuksia ja niitä voi myös ehdottaa kilpailijajoukkueille itsekin. GM-pelimoodin parissa aikaa kuluukin varsin mukavasti, sillä se on varsin viihdyttävä pelimuoto sellaisille, jotka tykkäävät näpertää monen asian kanssa kerrallaan. Toki luonnollisesti pelkästä lätkän pelaamisesta innostuneille tarjolla on tuttuun tapaan pikapelimoodi, sekä arvostelun alussakin mainittu pikalippu playoffseihin, jossa voi siis hypätä alkukarsinnat kokonaan ohitse ja alkaa taistelemaan suoraan Stanley Cupista.
NHL 10:n myötä tekoälykin tuntuu menneen parempaan suuntaan ja nyt jo pro-tasollakin saa nähdä tekoälyvastustajan osalta kunnon pyöritystä ylivoimatilanteissa ja muutenkin kilpailu on paljon kovempaa, sillä tekoäly pelaa paljon fiksummin, eikä sössi hyviä tilanteitaan typeryyksiin. Parantuneen kenttäpelaajatekoälyn myötä on hienoa, että myös maalivahdit ovat samaa tasoa. Paikoitellen maalivahdit venyvätkin aivan uskomattomiin suorituksiin kiekkoa torjuessaan ja paikoitellen hektiset tilanteet maalin edessä ovatkin jotain todella hienoa katsottavaa, vaikkapa sitten uusinnankin muodossa.
Pientä lisätaktisuutta pelaamiseen NHL 10:n myötä tuo uusi ominaisuus nimeltä laitakahnaukset, joka siis tarkoittavat nimenomaisesti tilanteita, jolloin kiekko jää ränniin jumiin, jolloin siitä taistellaan jaloin. Kun tällainen tilanne eteen tulee, onnistuu Y-nappulalla vastapuolen pelaajan työntäminen vasten laitaa, samalla kun toisella olkapäänappulalla voi yrittää sörkkiä kiekkoa ulos rännistä ja potkaista sen omalle kaverilleen. Laitakahnaukset ovat varsin kiva pieni lisä NHL:n muun pelattavuuden joukkoon lisäten samalla ripauksen realismia, mutta ennen kaikkea tämä uusi ominaisuus mahdollistaa kiekon nappaamisen pois muutenkin kuin taklaamalla kaveri päin laitaa tai sörkkimällä mailalla. Outoa, ettei tätä ole koskaan aiemmin keksitty.
Tunteiden kuumenemista varten on tarjolla uusittu tappelusysteemi. Vaikka en sinänsä ole koskaan ymmärtänyt tappeluiden lisäämistä lätkäpeleihin ? vaikka se onkin osa oikean elämän lätkää ? on hienoa, että NHL 10:n myötä nähdään ensimmäistä kertaa ehkä oikeasti toimiva tappelusysteemi, jossa tappeleminen ei ole naurettavan kankeaa, päälleliimatun oloista pelleilyä. Uusittu tappelusysteemi heittää pelaajat ensimmäisen persoonan kuvakulmaan FPS-räiskintäpelien tapaan ja nyrkin heiluttaminen onnistuu EA:n Skill stick ohjaustavan tyyliin oikealla tatilla ja iskujen väistely vasemalla, kun taas oikealla liipaisimella voidaan blokata toisen tappelijan iskuja.
Uutta on myös se, että pelikatkojenkin aikana voi nyt saada tappelun aikaiseksi; ei tarvitse kuin pari kertaa taklailla vastapuolen pelaajaa tai vaikka laukoa kiekko tätä päin, niin johan on tappelu käsillä. Joskus muutkin pelaajat sitten innostuvat tukkanuottasilla ja lyhyen pelikatkon aikana onkin yht’äkkiä jo kokonainen joukkokahina meneillään, kun kaikki kenttäpelaajat muksivat toisiaan. Jos riittävästi tönii toista, saavat molemmat osapuolet lopulta joko jäähyn, tai sitten syntyy ihan oikea 1 Vs. 1 matsaus, jonka jälkeen niin ikään molemmat joutuvat jäähypenkille.
Graafisesti tai ääniensä osalta NHL 10 ei juurikaan tuo mukanaan uutta ja esimerkiksi visuaalisesti peli on samaa tasoa kuin viime vuonnakin, joskin pienet yksityiskohdat, liikeanimaatio ?etenkin maalivahtien liikeanimaatio ? on edelleen huippuluokkaa. Selostukseen sen sijaan olisi ehkä aika pikkuhiljaa keksiä uudistuksia, sillä selostukessa toistellaan liikaa vanhoja dialogeja, vaikka sinänsä se onkin varsin jouhevaa ja monipuolista. Viimeisimpien NHL -pelien tapaan suomenkielistä selosusta ei enää ole tarjolla, mutta SM-Liigaa pelatessa hallikuulutukset kyllä ovat suomenkielisiä. Uusia musiikkiraitoja joiden sekaan lukeutuu muun muassa Papa Roachin sekä Green Dayn uusinta uutta on tottakai jälleen tarjolla, mutta uutena ominaisuutena pelaaja voi nyt korvata valikoissa kuin maaliensyntymishetkelläkin soivan muusiikin omalla musiikillaan.
NHL 10 ei ole pelinä järin suuri mullistus edeltäjäänsä nähden, mutta kaikki enemmän tai vähemmän isommat lisäykset, kuten yksi uusi kiekkoliiga(Sveitsi), sekä Be a GM ovat asioita, jotka tekevät jälleen kerran EA:n lätkäpelistä varteenotettavamman vaihtoehdon, ottaen huomioon, ettei kilpailijasarja ole taaskaan uudistunut juuri millään osa-alueella. NHL 10 on niin yksinpelinä kuin saman konsolin, sekä sulavasti toimivan Xbox Live moninpelinkin osalta varsin kelpo valinta lätkäpeliä etsiville, sillä NHL 10 on selkeä voittaja tänäkin vuonna.
