Mass Effect arvostelussa
Mass Effect on muun muassa Knigts Of The Old Republic sekä Jade Empire -peleistään tunnetun Biowaren uusin lapsi. Mass Effect on kunnollisella ja mukaansatempaavalla tarinalla, sekä mielenkiintoisilla maailmoilla sekä hahmoilla ja ennenkaikkea pelattavuudella varustettu scifi-eepos, peli jota kenenkään Xbox 360 -pelaajan ei tulisi jättää väliin.
Mass Effect on Biowaren uusin roolipelituotos, jota monet ovat odottaneet jo Xbox 360:n ilmestymisestä lähtien. Biowarehan tunnetaan muun muassa sellaisista peleistään, kuin Baldur’s Gate, MDK 2 ja Newerwinter Nights. Ehkä kuitenkin vielä suuremman yleisön suosioon Bioware on viime vuosien varrella noussut peleillään Knights Of The Old Republic ja Jade Empire, joista molemmat ovat olleet täysin kolmiulotteisia ja hyvällä tarinalla varustettuja, kevyehköjä roolipelejä.
Samalla linjalla jatkaa nyt Biowaren viimeisimpien pelien tapaan trilogiaksi suunnatun Mass Effect scifi-pelisarjan ensimmäinen osa, joka heittää pelaajan eeppisen avaruussaagan pariin, roolipelin muodossa tietysti. Mass Effectissä pelaaja omaksuu avaruuslaivaston sotilaan, Komentaja Shepardin roolin. Ennen pelin alkamista pelaaja saa valita Shepardin sukupuolen, etunimen, sekä luoda tälle haluamansa näköisen ulkoasun kiitettävän monipuolisilla työkaluilla, joka luonnollisesti parantaa immersiota peliä kohtaan, kun ohjastettavana on jokin itse luotu, minkä lisäksi seikka parantaa myös pelin uudelleenpeluu arvoakin.
“Pienestä lumipallosta isoksi jättipalloksi” -tyylisin sanoin voisi tavallaan kuvailla Mass Effectin tarinaa, joka todella alkaa pienestä tapahtumasta, kun Turion-rotua oleva, tähtienvälisen Neuvoston erikoisjoukkoihin kuuluva Saren pettää Neuvoston ja liittoutuu konerotua edustavien Gethien kanssa ryhtyessään samalla pahaksi pojaksi tarkoituksenaan herättää muinaisen pahuuden, joka tuhoaisi kaiken… Pian pelin sankari Shepard huomaakin olevansa kaulaansa myöten maailmanpelastusoperaatiossa mukana. Varsin klassinen tarina pelille siis.
Pelin tarina on Biowaren aiempien roolipelien tapaan varsin vahva ja keskeinen osa peliä, ehkä jopa yhtä keskeinen kuin kuin itse pelattavuuskin. Tarina on kokonaisuudessaan hyvin kirjoitettu, siitä löytyy paljon mielenkiintoisia paikkoja, yksityiskohtaisuuksia sekä hahmoja. Bioware onkin selkeästi nähnyt Mass Effectin universumin luomiseen paljon vaivaa ja aikaa. Pelistä löytyy useita eri planeettoja kattavia aurinkokuntia, eri rotuja, kuin rotujen historiallisia taustojakin, joista syntyy hieno kokonainen ja varsin uskottava pelimaailma.
Mass Effectissä maailmanpelastusoperaatio on se pelin “päätarina”, jota pelin edetessä seurataan ja jonka vieminen päätökseen aikanaan tuo myös lopputekstitkin ruudulle, mutta kuten aiempia Biowaren pelejä pelanneet jo tietävätkin ei päätarina ole se ainut, jonka perässä pelissä juostaan. Sarenia etsittäessä pitkin galaksia pelaaja kohtaa Knights Of The Old Republicin ja Jade Empiren tapaan paljon uusia hahmotuttavuuksia, joista kullakin on jos jonkinlaista ongelmaa ratkottavanaan ja luonnollisesti pelaaja on se joka ne joutuu(tai saa)ratkaista. Peli jakautuukin kokonaisuudessaan päätehtäviin, jotka edistävät pääjuonta, sekä ei pakollisiin sivutehtäviin, joiden ratkomisesta pelaajaa tosin palkitaan milloin milläkin, joskus varusteilla, joskus käteisellä, jonka ohella pelaajalle kertyy aina ratkaisutavasta tai tehtävästä riippuen kokemuspisteitä.
Kokemuspisteet, eli englantilaisittain XP:t ovat roolipelaamiseen olennaisena osana kuuluva käsite, joilla pelaaja saa parannella omaa hahmoaan, sekä lopulta nostaa tämän uudelle taitotasolle. Hahmonkehitys Mass Effectissä on luonnollisesti myös hauskaa, kun pelaaja saa tavallaan itse rakentaa hahmojensa taidot alusta alkaen. Mass Effectissä taidot jakautuvat useaan eri osa-alueeseen ja osa taidoista on jopa täysin hahmoriippuvaisia; kaikilla hahmoilla ei siis ole täysin samoja taitoja tarjolla, joka tekee koko touhusta samalla hieman mielenkiintoisempaa.
Pelin taidot jakautuvat yleisesti ottaen hyökkäys/puolustustaitoihin, sekä muihin ei-voimankäyttötaitoihin, kuten vaikkapa kykyyn lääkitä itseään/muita tai hakkeroida suojattuja laitteita tai kaappeja. Etenkin alkuvaiheessa peliä on hyvä panostaa hyökkäys -ja puolustustaitoihin, ettei pelin vaikeustaso nouse liian jyrkäksi sitten myöhemmässä vaiheessa. Alkupuolella peliä peli on luonnollisesti vaikeampi, kuin loppupuolella, jossa kaikki hahmot on jo päivitetty lähes täysiin arvoihinsa. Onneksi pelaajan ei kuitenkaan tarvitse käydä sotaansa aivan yksin.
Yksi Biowaren aiempien pelin tapaan mukana pysynyt elementti on hyvän ja pahan välillä tasapainottelu. Pelaajan tyyli ratkaista konflikteja tai ihan vaan tapa vastata takaisin keskusteluissa määrittää sen, mille puolelle pelaaja kallistuu. Asioiden ratkaiseminen heilauttaa lähes aina Shepardin hyvä/paha -mittaria jompaankumpaan suuntaan, joka loppujen lopuksi johtaa siihen, että pelaaja saa nähdä joko hyvän tai pahan loppuvaihtoehdon pelissä.
Tarinan edetessä pelaaja törmää uusiin hahmoihin, joista osa on myös valmis liittymään pelaajan seurueeseen. Pelaajan miehistön kirjo onkin täydennyttyään lopulta varsin värikäs. Mukaan mahtuu muutaman muunkin ihmisen lisäksi kokonaan muiden planeettojen edustajia. Kaikkia mukaan lyöttäytyviä hahmoja ei kuitenkaan saa ottaa mukaan kerrallaan, vaan sen sijaan kulloinkin mukana oleva ryhmä koostuu pelaajan hahmosta Shepardista, sekä kahdesta muusta hahmosta, joiden toimia ohjastaa tietokone. Kulloinkin mukaan lähtevät hahmot valitaan aina ennen pelaajan lähtemistä avaruuslaivastaan Normandysta.
Koska suurinta osaa pelin konflikteista ei voi ratkaista pelkällä puhumisella, ovat luonnollisesti myös aseet iso osa peliä. Asevarustus jakautuu neljään eri luokkaan, joita ovat haulikko, pistooli, rynnäkkökivääri ja tarkka-ampujan kivääri. Pelin alussa tarjolla oleva asevalikoima on teholtaan hahmolla kuin hahmolla melko heikko, mutta kun pelissä edetään, paikkoja tutkitaan ja putsataan, kertyy pelaajan varastoon uusia ja parempia aseita. Pelaaja saa varustaa hahmojaan itse parhaaksi näkemällään tavalla ja aseiden ohella pelissä voi myös lisätä aseisiin muun muassa ammuspäivityksiä, joilla saadaan entistä enemmän lisäpotkua aseeseen. Taisteleminen ei kuitenkaan rajoitu pelkkiin aseisiin, vaan tämän lisäksi tarjolla on useita erilaisia niin sanottuja erikoiskykyjä. Nämä vaihtelevat hieman hahmokohtaisesti ja esimerkiksi siinä missä toisella hahmolla on kyky heittää vihollisia on toisella kyky ampua tietyn aikaa ilman, että ase ylikuumenee lainkaan ja niin edelleen.
Taisteleminen pelissä tapahtuu Biowaren edellisen pelin Jade Empiren tapaan kokonaan reaaliaikaisesti, poislukien erikoiskykyjen valinta, joita valitessa pelin kulku pysähtyy. Jade Empiren tapaan Mass Effectin taistelusysteemi toimii hyvin, vaikka eri pelimoottori ja erilainen taistelutyyli ovatkin käytössä. Pelaaja saa vapaasti valita haluamansa asetyypit kullekin hahmolle, sekä mikäli haluaa, voi taistelun tiimellyksessä myös valikoida itse tiimikavereiden kuluvia ja aina käytön jälkeen hetken latautumista vaativia erikoiskykyjäkin. Jälkimmäisen voi tosin antaa kokonaan tekoälynkin huoleksi, jolloin tarvitsee vain huolehtia omien erikoiskykyjensä käytöstä.
Pelin taistelut ovat usein melko suoraviivaisia ja lyhyitä mittelöitä, joissa kuolee nopeasti joko vihollinen tai sitten pelaaja. Lyhyitä ne ovat lähinnä siksi, että pelin tekoäly ei välttämättä ole aina sieltä ihan fiksuimmasta päästä. Joissain taisteluissa käykin niin, että vihollistekoäly alkaa heti muutaman laukauksenvaihdon jälkeen jo rynniä pelaajan asemiin, jolloin joko vihollinen nujerretaan nopeasti tai sitten pelaaja saa luodista. Pelaajan kohtaloksi tämä koituu useimmiten lähinnä siksi, että pelin reaaliaikainen taistelusysteemi on kelvollisuudestaan huolimatta kuitenkin normaaliin 3rd person toimintapeliin verrattuna hieman, sanoisinko kömpelö, eikä siksi nopeisiin liikkeisiin aina yksinkertaisesti pysty varautumaan sulavalla väistöliikkeellä. Eikä pelaajan omien tiimikavereiden tekoälykään aivan joka sekunti loista. Joskus jälkeen jääneitä kavereita saa lähteä etsimään vain löytääkseen kamut yrittämässä läpikulkua suoraan seinän tai muun esteen lävitse. Mahtuu peliin jopa muutama ärsyttävä “välivastus” hetkikin, jolloin taistelusysteemin lievä kömpelyys nouse kaikkein eniten esille ja saa vaihtamaan taistelemisen vaikeustason helppoon. Pääosan ajasta räiskiminen kuitenkin toimii riittävän hyvällä tasolla ja etenkin omien tekoäly on melko lailla kunnossa ja osaavat onneksi sotia riittävän hyvin vihollista vastaan ja käyttää suojaa sitä tarvitessaan.
Pahan Sarenin perässä juostaan pelin aikana useammankin planeetan ja aurinkokunnan lävitse, mutta tästä huolimatta Mass Effect ei valitettavasti ole kamalan pitkäikäinen. Pelin sisäisen “laskurin” mukaan loppu tuli jo noin 16 tunnin pelaamisen jälkeen, joten yhdessä päivässähän pelin lävitse pelaisi jos yhdellä istumalla ehtisi. Ja jos aikaa on niin koukkuunhan peliin jää, sen verran addiktiivinen tapaus kyseessä on. Tosin on syytä huomioida, ettei allekirjoittanu suorittanut aivan kaikkia sivutehtäviä, joiden pelaaminen luonnollisesti olisi kasvattanut yksinpelin kestoaikaa varmasti ainakin parilla tunnilla.
Eikä Mass Effectin audiovisuaalinen toteutus ainakaan ole edesauttamassa kokonaiskokemuksen addiktiivisuuden vähentämisessä. Audiovisuaalisesti kun Mass Effect nimittäin on varsin vaikuttavan näköinen pelitapaus ja lukeutuukin ehdottomasti niiden hienompien Xbox 360 -pelien joukkoon graafisuutensa osalta. Hienosti kuvitellut ja luodut maailmat ja etenkin niiden eri rotuja edustavat hahmot, hahmojen ilmeet ja eleet, sekä toisistaan eroavat puhetavat ovat erittäin onnistuneita. Ainoastaan pelin outo, jatkuvasti läsnä oleva “rakeisuus-efekti” kuvassa hieman pisti silmään. Miksi sellainen täytyy pelissä ylipäätään olla? Ei se tuo mitään peliin, päinvastoin vain osaltaan sumentaa muuten niin hienoa grafiikkaa. Ääninäyttely pelissä on etenkin kaikkien tarinan päähenkilöiden osalta toteutunut varsin hienosti ja hahmot ovat uskottavia rooleissaan. Myös pelaajan ohjastama Shepard, oli sitten kyseessä nais- tai miespuoleinen hahmo, ovat molemmat erittäin osaavia työssään. Musiikillinen anti on niin ikään Biowaren aiempien pelien tapaan varsin onnistunutta ja Mass Effectissä sitä voisi kuvailla sanalla eeppisen tunteikas. Musiikki rakentaa peliin tunnelmaa juuri oikeasta kulmasta ja juuri silloin kun sitä tarvitaan.
Kokonaisuutena Mass Effect on ehdottomasti loppuaan lähestyvän vuoden 2007 parhaita Xbox 360 -pelejä, jota kenenkään hyvällä tarinalla varustettujen pelien fanien ei tulisi jättää väliin roolipelifaneista puhumattakaan. Mass Effect -trilogian ensimmäinen osa saattaa myös samalla viedä historiaan Biowaren pelit sellaisena kuin ne tunnetaan, sillä EA:n ostettua Biowaren, on mahdotonta sanoa kuinka paljon trilogian kaksi jälkimmäistä osaa saatika Biowaren muut tulevaisuudessa häämöttävät peliprojektit tulevat muuttumaan EA:n rautaisen otteen alaisuudessa?