Poikki ja pinoon.

Muistoja verestämässä.

Maailmojen sota.

Tanssahtelua näppituntumalla.

Virtua Tenniksen uusi tuleminen.

Animetappelu, joka pitää amatöörit loitolla.

White Knight Chronicles ? Origins on kuin PS3:n White Knight Chronicles olemattomalla juonella ja ilman todellisia seikkailuelementtejä. Pelimaailma on korvattu mielikuvituksettomilla luolastoilla, pelin rakenne on formalisoitu sarjaksi tusinatehtäviä ja jo lähtöjään överiksi vedettyä hahmojen, taitojen ynnä muun tilpehöörin mikromanagerointia on lisätty roimalla kädellä. Tasapaksusta taistelusta ja sinänsä toimivasta verkkomoninpelistä ei ole tämän teoksen pelastajaksi.

Patapon 3 on PSP:n suositun rytmipelisarjan tuorein ja selvästi haastavin osa. Perusidea on pysynyt suurin piirtein muuttumattomana, mutta hahmojen ja varusteiden kanssa puljaus tuo konseptiin uutta eloa. Vaikeustasoa on kiristetty niin tiukalle, että peliä on helpompi suositella karaistuneelle veteraanille kuin uudelle tulokkaalle. Niitä jotka jaksavat ahertaa itsensä jyrkän oppimiskynnyksen tuolle puolen, odottaa kuitenkin omaperäinen ja mehevä rytmipelikokemus.

God of War ? The Ghost of Sparta on edeltäjiensä tavoin pelillisesti hiottu ja teknisesti uraauurtava taistelupeli. Pelattavuus, loistava rytmitys, mahtipontiset maisemat ja eeppiset lopputaistelut nostavat sen PSP:n hack?n?slash ?genren parhaimmistoon, mutta se on liian konservatiivinen ja ideaköyhä jäädäkseen elämään God of War III:n veroiseksi klassikoksi. Tutun konseptin taskuversiointina se on kuitenkin erittäin onnistunut. Jos vanha tuttu veribaletti inspiroi, on God of War ? The Ghost of Sparta tutustumisen arvoinen.

The Eye of Judgement ? Legends on PS3:n omaperäisen keräilykorttipelin, The Eye of Judgementin konstailematon PSP-pikkuveli. Ajatus The Eye of Judgementista ilman kameraa ja korttipakkaa kuulostaa äkkiseltään tuhoon tuomitulta, sillä iso osa alkuperäispelin viehätyksestä tuli juuri sen omaperäisestä pelattavuudesta. Toisaalta Legends on julkaisuna myös rehellisempi, sillä ilman ylimääräistä tilpehööriä sen täytyy tulla toimeen silkalla peli-ideallaan. The Eye of Judgement ? Legends osoittaa, että savun ja peilien keskeltä löytyy ihan oikea, loppuun saakka mietitty peli-idea, mutta se ei rehellisesti sanottuna ole aivan yhtä jännittävä kuin oikeilla korteilla pelattava edeltäjänsä. Pahin juttu lienee kuitenkin se, että The Eye of Judgement on selkeästi parhaimmillaan moninpelinä, jolloin se asettaa itsensä naamatusten Magic: The Gatheringin ja muiden ihan oikeiden keräilykorttipelien kanssa. Tällöin kyse on niin sosiaalisesta genrestä, ettei verkossa väännettävällä PSP-pelillä ole kilpailussa juuri sanaa. Mikäli ajatus PSP-keräilykorttipelistä kuulostaa tästäkin huolimatta kiehtovalta, voi valintansa kanssa mennä pieleen paljon pahemminkin.