De Blob 2 on harmaaseen maailmaan sijoittuva tasohyppely, jossa pelaajan möykyn tarkoituksena on saada värit palautettua takaisin maailmaan. Varsin koukuttava, joskin eritäin helppo sekä lyhytikäinen peli, jonka elinikää pidentää ainakin hiukan mukava kilpailuhenkinen kaksinpeli.

Marvel Vs Capcom 3 - Fate Of Two Worlds on Capcomon kolmas yritys sen tappelupelisarjassa sitten vuoden 2002 MCV2-pelin ilmestymisen jälkeen. Jälleen kerran toisistaan mittaa ottavat Marvelin nimekkäimmät, sekä Capcomin oma värikäs hahmokirjo. Kokonaisuutena MCV3 on paljon parempi pelikokemus kuin mitä sarjan kakkososa aikoinaan oli ja lisäksi -- peli näyttää pirun hyvältä!

Smackdown Vs. RAW 2011 ei ole se toivottu harppaus pelisarjan osalta, joka veisi sarjaa uskaliaammin eteenpäin. Sen sijaan Smackdown Vs. RAW 2011 tarjoaa tuoreimpien painijoiden lisäksi hieman uutta sinne tänne (parhaimpana ehkäpä match creator -ominaisuuden, jonka avulla ottelusäännöt voi kustomoida mieleisekseen). Suuret uudistukset jäävät kuitenkin vähäisiksi ja pelin vuosi toisensa perään vanheneva ulkoasukin kielii jo siitä, että olisi kunnon uudistusten aika.

Vanquish on kuin japanilaisten versio Gears Of War -scifipelistä, eikä pelkästään siksi, että pelin kontrollit ja yleinen pelattavuus on kuin suoraan Microsoftin pelisarjasta. Vanquish niin ikään tarjoaa erittäin nopeatempoista ja viihdyttävää 3rd person toimintaräiskintää, jossa paukut eivät lopu kesken, ennen kuin peli loppuu. Hölmö höpöhöpö-juoni, sekä co-op tuen (tai moninpelin ylipäätänsä) puute ovat pelin muutamia kompastuskiviä.

Fable III jatkaa edeltäjänsä jalanjäljissä tarjoamalla eeppisen tarinan pelattavaksi, jossa pelaaja voi valita hyvyyden tai pahuuden polun päättäessään Albionin maailman lopullisesta kohtalosta. Valitettavasti yksinpelitarina on loppujen lopuksi melko lyhyt ja sivutehtävät jossain määrin tylsiä, mutta onneksi co-op moninpeli pelastaa paljon.

Star Wars - The Force Unleashed II on jatkoa parin vuoden takaiselle, Star Wars -universumiin sijoittuvalle Jedi-toimintapelille. Jatko-osa pistää joillain osa-alueilla paremmaksi edeltäjäänsä nähden, mutta valitettavasti suurin miinus pysyy edelleen: peli on pöyristyttävän lyhytkestoista hupia.

Blade Kitten on samannimiseen nettisarjakuvaan pohjautuva 2D-tasohyppely, joka soveltuu nuoremmille pelaajille sekä animen/kyseisen sarjakuvan faneille parhaiten. Tasohyppelyveteraanit se jättänee helppoutensa takia kylmäksi.

Tiger Woods PGA Tour 11 on yllätyksetön julkaisu pitkäikäiseen pelisarjaan. Uutta True-Aim lyöntitapaa sekä pelattavaa Ryder Cupia lukuun ottamatta uudistukset ovat jokseenkin olemattomia, samalla kun menneiden vuosien "tiikeripeleistä" on nostettu taas vaihteeksi ominaisuuksia täysin uudeksi tuttavuudeksi naamioituna.

NHL 11 on EA:n lätkäpelisarjan uutukainen. Se tarjoaa vähemmän uutta kuin kaksi edellistä osaa, mutta Hockey Ultimate Team, sekä mailojen hajoaminen ovat seikkoja, jotka tuovat silti uutta peliin. Eräällä tavalla pakko-ostos, mikäli haluaa pelata tuoreilla joukkuekokoonpanoilla kilpailevan NHL 2K -sarjan jäätyä syrjään tältä vuodelta.

Halo - Reach on Bungien viimeinen Halo -sarjan peli. Sarja päättyy hienoon "ilotulitukseen," sillä Halo - Reach on varsin mukaansatempaava ja vauhdikas kokonaisuus, josta ei vaihtelua puutu. Ensimmäisen Halo -pelin jälkeen melkeinpä sarjan parhaimpia pelejä yksinpelinä, jonka ohella Live-moninpeli, sekä neljän pelaajan co-op pelitilat tarjovat kuukausiksi lisäviihdykettä.